Opiskelijaelämä on kuivahtanut selvästi viime vuosina. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön julkaiseman tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista vain kaksi prosenttia miehistä ja yksi prosentti naisista arvioi käyttävänsä liikaa alkoholia.
Viidettä kertaa julkaistu tutkimus paljasti, että yhdeksän prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista on täysin raittiita. Yliopistossa opiskelevien raittiiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 viidestä prosentista kymmeneen.
Vähän alkoholia sanoo käyttävänsä miehistä kolmannes ja naisista puolet. Vastaavasti miehistä 14 prosenttia ja naisista joka kymmenes ilmoittaa juovansa runsaammin.
Päihteidenkäyttö näyttäisi muutenkin olevan vähemmän trendikästä, sillä esimerkiksi huumeiden käyttö lisääntyi opiskelijoilla vuodesta 2000 vuoteen 2008, mutta on sen jälkeen palautunut takaisin aiemmalle tasolleen.
Joka viides korkeakouluopiskelija sanoo kuitenkin kokeilleensa jotakin huume- tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa. Yleisimmin käytettiin kannabista.
Fyysinen kunto parempi kuin henkinen
Tutkimukseen vastanneista yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 76 prosenttia arvioi oman fyysisen kuntonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Joka neljäs harrasti kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa. Joka kymmenes ei kuntoillut koskaan.
Henkisen hyvinvoinnin taas koki hyväksi tai erittäin hyväksi vain 66 prosenttia. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta tai muista psyykkisistä oireista.
Joka kolmas koki kovaa stressiä. Huolista johtuvaa unettomuutta, ylirasittuneisuutta tai muita psyykkisiä ongelmia oli 30 prosentilla vastaajista. Psyykkiset vaikeudet olivat samanlaisia molemmilla koulutussektoreilla.
Psyykkistä hyvinvointia mittaavassa kyselyosuudessa 5,7 prosenttia opiskelijoista vastasi myöntävästi kysymykseen itsemurhan suunnittelemisesta. Jos tätä lukemaa vertaa väestöön keskimäärin, niin THL:n ATH-kyselyn mukaan 5,4 prosentilla väestöstä on ollut itsemurha-ajatuksia viimeisen vuoden aikana.
Kosteiden juhlien vähentyminen ei mielenterveysongelmia selitä
Tutkimuksessa selvisi, että naiset kokivat opiskelu-uupumusta miehiä useammin. Vastaajista 17 prosenttia koki hukkuvansa opiskelun vaatimaan työmäärään. Joka neljäs sanoi murehtivansa opiskeluaan paljon myös vapaa-ajalla.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mukaan mielenterveyshäiriöiden yleisyys on huolestuttavaa, mutta se saattaa selittyä sillä, että mielenterveydestä puhuminen on nyt hyväksyttävämpää kuin aiemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimusaineistoon verrattaessa opiskelijoiden mielenterveyden vaikeudet eivät näyttäisi poikkeavan merkittävästi väestöstä keskimäärin.
Moni asia on korkeakouluopiskelijoilla myös hyvin. Tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Yliopisto-opiskelijoista vain 3,5 prosenttia ilmoitti polttavansa päivittäin.
Ylipainoakin opiskelijoilla oli muuta väestöä vähemmän. Kahdella kolmesta vastaajasta oli vakituinen parisuhde ja riittävästi rahaa hyvään toimeentuloon oli 44 prosentilla.
Alkoholin juomisen vähentymisen ja mielenterveysongelmien lisääntymisellä ei Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mukaan ole suoraa yhteyttä. Varsinkin miehillä runsas juominen ei poista ongelmia, vaan on pikemminkin oire mielenterveysongelmista.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2016 kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat. Otos kattoi 4,8 prosenttia kohderyhmän opiskelijoista. Otannassa oli ammattikorkeakouluista 5 004 ja yliopistoista 4 996 opiskelijaa. Kokonaisvastausprosentti oli 31.