Suomi on toiminut Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2000 – 2002, mutta nyt haasteet ovat ihan eri luokkaa.
– Yksi riskitekijä on, millaiseksi Yhdysvaltain uuden hallinnon linja muodostuu. Maan arktinen politiikka on vielä hämärän peitossa, ulkoministeri Timo Soini totesi arktisen yhteistyön tulevaisuutta käsittelevän raportin julkistustilaisuudessa tiistaina.
Yhdysvaltain vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta vetäisi Suomen tavoitteilta maton alta.
Soini puolustaa kuitenkin myös pohjoisen napa-alueen kaupallista hyödyntämistä, jos se on kestävää. Raskaan polttoöljyn käytön kieltämistä arktisen alueen liikenteessä hän kannattaa.
– Meidän ei tule avata bisnekselle kovin paljon herkkiä alueita ilman perusteellista tutkimusta, Soini linjasi. Tällä hetkellä kiinnostus arktiseen öljynporaukseen on muutenkin vaisua alhaisten maailmanmarkkinahintojen vuoksi.
Toistaiseksi luonnonvarojen etsintä tai rahtiliikenne arktisilla merialueilla on vähäisempää kuin vaikkapa viisi vuotta sitten kuviteltiin. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Ulkopoliittisen instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen julkistamassa raportissa todetaan, että tilanne voi ratkaisevasti muuttua Kiinan talouskasvun ja energian hinnannousun myötä.
Meidän ei tule avata bisnekselle kovin paljon herkkiä alueita ilman perusteellista tutkimusta
ulkoministeri Timo Soini
Tulevaisuudessa häämöttävät kaupalliset mahdollisuudet ovat lisänneet kiinnostusta Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenyyteen. Tarkkailijajäseniä ovat muiden muassa Intia, Kiina ja Singapore.
– Singaporessa ei ole jäätä kuin grogilasissa, mutta he ovat todella kiinnostuneita ja kulkevat kaikissa kokouksissa mukana, Soini letkauttaa.
Tutkijoiden raportissa todetaan, että yksi keskeisimmistä puheenjohtajan taidoista on sovitella niin, että Arktisen neuvoston jäsenmaiden kesken ei synny jakolinjoja. Suomi perii puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta toukokuussa Alaskan Fairbanksissa.
– Emme voi sanoa, onko edessä tyyni purjehdus vai ahtojäitä. Yhteiset ratkaisut eivät näytä olevan kovin suuressa huudossa nyt, ulkoministeri Soini toteaa. Esimerkiksi Venäjän suurin mielenkiinto arktisella alueella kohdistuu uusien sotilastukikohtien avaamiseen.
