HELSINKI Sinikka Ahola ryhtyi isännöitsijäksi 1980-luvun lopulla oikeastaan sattumalta.
– Olin perustanut kirjanpitotoimiston vuonna -89. Sitä kautta rupesi tulemaan kyselyitä, että etkö ottaisi meidän taloyhtiötä hoitaaksesi? Tätini toimi isännöitsijänä myös ja hän oli jäämässä eläkkeelle. Hän oli kertonut muutamalle taloyhtiölle, että voitaisiin kokeilla, jos Sinikka tulisi tähän jatkamaan. Siitä se sitten lähti, Ahola muistelee ja jatkaa:
– Saat olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Työ on monipuolinen ja haasteellinen. Jos on kunnianhimoinen, sitä haluaa tehdä mahdollisimman hyvin oman työnsä.
Ahola ryhtyi isännöintialalle juuri parahiksi 1990-luvun laman alkaessa. Sekin aika isännöitsijänä on nähty ja koettu ja siitäkin selvitty.
– Silloin minä ajattelin, että mikä ala olisi sellainen, missä lama-aikanakin pärjää. Se oli isännöintiala. Se on ihan kuin pankki. Sinä voit nostaa toisen tililtä oman palvelupalkkiosi. Isännöintipalkkion saat, kun se on sovittu, säännöllisesti joka kuukausi. Silloin, vuonna -95, oli vielä aikamoinen lamapohja. Siitä se lähti liikkeelle. Kyllä minä olen pärjännyt, Ahola toteaa.
Ikäihmiset tarvitsevat riittävästi apua koteihinsa
Ihmisten ikääntyessä ja asuessa yhä pidempään kotonaan apua tarvitaan aiempaa enemmän. Mutta se ei aina ole riittävää. Isännöintiliiton kyselyssä jo kolmannes isännöitsijöistä on sitä mieltä, että asukkaiden avun tarve työllistää heitä paljon tai hyvin paljon.
Myös Sinikka Aholan mielestä ajat ovat muuttuneet. Aikaisemmin pystyi soittamaan päivystävälle sosiaalihoitajalle ja apua tarvitseva sai sitä kautta lääkärin. Nyt sosiaalipäivystyksen kautta ei tällaista apua enää saa.
– Vaikka kuinka näkee, että ihminen on erittäin sekaisin kotonaan, niin lappu on vaan ovessa, että ethän poistu huoneistosta. Se on tullut kotihoidon kautta. Ihminen on nostanut kaikki tavaransa rappukäytävään ja hän istuu siellä ilman sukkia ja kenkiä ja on menossa ulos. Meni monta viikkoa, että tämäkin ihminen saatiin hoitoon. Viranomaiset, niin kuin varmaan kiinteistönhuolto, isännöinti ja kaikki ovat menneet niin etäisiksi. Aina on joku puskuri siinä välissä, että suoraa kontaktia et enää saa, Ahola puuskahtaa.
Hamsteri voi olla mies tai nainen
Ikäihmiset eivät ole taloyhtiön asukkaissa ainoita, jotka aiheuttavat isännöitsijöille päänvaivaa. Sinikka Aholalla on vuosien varrelta omat kansiot erityisen hankalista tapauksista. Yksi isännöitsijöille tuttu ongelmatapaus taloyhtiössä on hamstraaja. Sellainen piinasi paitsi taloyhtiötä, myös Aholaa yli kymmenen vuoden ajan.
Koko taloyhtiöön oltiin vaihtamassa lukitusjärjestelmää, kun lukkoseppä otti talon isännöitsijään yhteyttä erään talon autotallin osalta. Oven takana oli piukassa kaikenlaista roinaa patjoista silkkaan roskaan. Pian kävi ilmi, että asukkaan koti taloyhtiössä oli samanlainen.
– Siellä oli raision margariinipaketteja, vanhaa jugurttipurkkia, leipää ja likaisia patjoja ihan kattoon saakka. Se on paloturvallisuusriskikin. Tulee hajuhaittaa, saattaa olla erilaisia tuholaiseläimiä. Ei voi ihmisestä ulkoisesti tietää yhtään, että minkälainen koti on, Ahola tietää.
Haastavista tapauksista huolimatta Ahola on tyytyväinen ammatinvalintaansa.
– Oikeasti tämä on ihan kivaa työtä. Yleensä ihmiset ovat kivoja. Nämä kärjistyy sitten, kun on muutamia tällaisia hankalia. Aina tulee uusi tilalle kun yksi lähtee, Sinikka Ahola naurahtaa.
Isännöitsijöille tunnistettavia hankalia tapauksia ovat:
Hamsterit
Hamsteri on pahimmillaan asukas, jonka koko asunto on täpötäynnä kerääntynyttä roinaa. Koska tavaraa on paljon, asuntoa on vaikeaa siivota. Pölyä kertyy kaikkialle ja siivoamattomuus vetää puoleensa myös erilaisia tuhohyönteisiä.
Hamsteri saattaa kerätä roinaa asuntoonsa fyysisistä tai psyykkisistä syistä. Joku ei pysty luopumaan mistään tai asunnon tavarat ovat saattaneet vain kertyä pidemmältä ajalta. Ne ovat muistoja tai luovat turvallisuuden tunnetta. Valtava tavaramäärä on iso palokuorma tulipalotapauksissa.
Sisälle linnoittautuneet liikuntarajoitteiset
Myös nämä ihmiset voivat ajautua hamsteriuteen ihan käytännön syistä. On asukkaita, jotka fyysistä tai psyykkisistä syistä eivät pysty liikkumaan asunnostaan ulos. Silloin kaikki asuntoon kulkeutuva tavara myös jää sinne.
Asukas ei jaksa tai pysty itse esimerkiksi viemään roskia pois. Tämä voi aiheuttaa paitsi asuntoon, koko taloyhtiöön pahoja haju- ja hygieniahaittoja.
Dementoituneet vanhukset tai muuten liian sairaat yksin asujat
Suomessa yhä useampi asuu yksin omassa kodissaan yhä vanhempana, varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Joskus kaikki omaiset tai sukulaiset asuvat ihan muualla.
Erityisesti dementikot saattavat olla liian pitkään yksin asuessaan turvallisuusriski paitsi itselleen, myös muille taloyhtiön asukkaille. Isännöitsijät tuntevat tapauksia, joissa dementoitunut ikäihminen on aiheuttanut palovaaran unohtaessaan lieden tai uunin päälle. Myös hana voi unohtua päälle ja aiheuttaa vesivahingon.
Vakavasti päihdeongelmaiset
Mediassa on aika ajoin juttuja pahoista vesivahingoista, jonka on aiheuttanut juopuneen sammuminen suihkuun, lattiakaivon päälle. Tällainen onnettomuus voi tietysti sattua kelle tahansa bilettäjälle, mutta melko todennäköisesti se sattuu ylipäätään runsaasti päihteitä käyttävälle.
Vesivahinko on voinut tapahtua myös siten, että päihtynyt henkilö on romahtanut koko painollaan esimerkiksi vessanpöntön päälle. Tällöin pöntön vesijohto on voinut irrota pöntön liikkuessa paikoiltaan ja se on aiheuttanut vesivahingon. Jos henkilön elämänhallinta on pahasti raiteiltaan, hän saattaa jättää ilmoittamatta tapahtuneesta ja häipyä paikalta. Tällöin tilanne pahenee entisestään.
Sisällä tupakoiminen on tietysti tulipaloriski sekin. Suomessa kuolee vuosittain yhä ihmisiä, jotka ovat nukahtaneet tupakoidessaan sängyssä tai sohvalla.
Asumisen tapoja tuntemattomat maahanmuuttajat
Julkisuudessa ovat ehkä eniten olleet esillä maahanmuuttajien ruuanlaitosta joidenkin asukkaiden mielestä leviävät, liian vahvat aromit.
Monista taloyhtiöistä puuttuu toisaalta yhä kokonaan kaikenlainen ohjeistus aukkaille muilla kielillä kuin kotimaisilla. Kuntien jäteviranomaisilta on huonosti saatavilla info-materiaalia eri kielillä esimerkiksi jätteiden lajittelusta. Tässä kohtaa kanssa-asujilla saattaakin mennä hermot, jos sekajätepussi löytyy jatkuvasti biojäteroskiksesta.
Myös hellan osaamaton käyttö voi olla paloturvallisuusriski. Monissa maissa sähköhellat tai muut keittopisteet saattavat olla huomattavasti tehottomampia ja hitaampia käyttää, ja siksi lieden tai uunin kuumenemisen nopeus voi tulla asukkaalle yllätyksenä.
Rikollinen aines
Johonkin taloyhtiön asuntoon ja sieltä pois voi alkaa kulkea epämääräinen määrä ihmisiä. Tällöin kyseessä ei välttämättä enää ole pelkkä kyläily sukulaisten tai ystävien luona. Jos trafiikkia on jatkuvasti ja paljon, se saattaa paitsi häiritä muita asukkaita olla myös merkki jostain ei-toivotusta toiminnasta taloyhtiössä.
Tällöin ainoa tapa puuttua asiaan voi olla yhteydenotto poliisiin.
Kotkalaisen isännöintitoimiston yhteydessä on toiminut hoivapalvelu jo kymmenen vuotta
Kun maailman muutosta muualla vielä ihmetellään, Kotkassa on laitettu pyörät pyörimään jo ajat sitten.
Kotkalaisen isännöintifirman kyljessä on jo kymmenen vuoden ajan toiminut kodinhoitoa ja -hoivaa tarjoava tytäryhtiö Emus Oy. Sen palkkalistoilla on noin kymmenen henkilöä: kolme lähihoitajaa, sairaanhoitaja ja siivoojia.
– Reilu kymmenen vuotta sitten pohdittiin, että tässä voisi olla jotain ajatusta. Olihan silloinkin jo tiedossa, että ikääntyvien määrä kasvaa ja tällaista kotiin tarjottavaa hoivapalvelua tullaan tarvitsemaan yhä enemmän. Odotimme nopeampaa nousua, mutta palvelun kehittyminen on kestänyt pidempään. Odotusarvot olivat alun perin korkeammat, kertoo Kotkan seudun talokeskuksen toimitusjohtaja Pasi Peltomäki.
Isännöintiyhtiön yhteydessä on taloyhtiöille tarjolla myös kiinteistönhoitoa ja siivousta.
– Ei tämä mikään rahasampo ole, mutta kyllä tätä liiketaloudellisin perustein pyöritetään. Toiminta on vakiintunut ja pikkuhiljaa alkaa tulla uusia asiakkaita. Voi sanoa, että toiminta on kannattavaakin. Sotelta odotetaan, että aukaiseeko se jotakin uutta, Peltomäki toteaa.
Kodinhoito- ja hoivapalveluiden markkinoinnissa on Peltomäen mukaan edelleen parantamisen varaa.
– Palvelu ei mene millään tavalla taloyhtiön kautta. Asioimme suoraan asiakkaiden, yksityisten henkilöiden kanssa.
Ikäihmisille ja sairaille tarjottavat palvelusetelit ovat käytössä myös Kotkassa, mutta niiden rooli ei ole Peltomäen mukaan toistaiseksi ollut vielä merkittävä.
– Jatkossa soten kautta niiden luomat mahdollisuudet voivat olla suuretkin tai asiakkaat pystyvät itse valitsemaan minne sen palvelusetelinsä käyttävät. Pienyrittäjinä emme vielä tiedä mitä se sote tuo tullessaan, Peltomäki sanoo.