Entisen varastorakennuksen sisällä on vastassa yllätys: unimaailma, joka on saanut vaikutteita muun muassa Grimmin saduista ja Twin Peaks -televisiosarjasta. On tummasävyinen kirjastohuone, aavemainen tanssisali, satumetsä, baari, prinsessamaisesti sisustettu makuuhuone…
Ilman sen kummempia selityksiä katsoja jätetään tuohon outoon maailmaan harhailemaan. Ohjeeksi annetaan, että minne tahansa yli 500-neliöisessä tilassa saa mennä ja kaikkiin lavasteisiin saa koskea.
Helsingin Vallilassa helmikuun ajan pyörinyt teatteriryhmä Vapaan Vyöhykkeen esitys 13. tunti on löytänyt yleisönsä: joka ilta on ollut loppuunmyyty.
13. tunti on immersiivistä eli kokemuksellista teatteria, jonka suosio kasvaa nyt kohisten. Tanssija-koreografi Valtteri Raekallion Neuromaani-esitys hylätyssä Marian sairaalassa Helsingissä keräsi viime syksynä suuria yleisöjä ja paljon mediahuomiota. New Yorkissa Punchdrunk-teatteriryhmän Sleep No More -teosta esitetään hylätyssä hotellissa jo seitsemättä vuotta putkeen – ja yleisöä riittää.
Kokemuksellisen teatterin idea on rikkoa perinteisen teatterin konventiot: näyttämöä ja katsomoa ei ole vaan katsoja liikkuu vapaasti esitystilassa näyttelijöiden keskellä.
– Osa lähtee seuraamaan jotakuta tiettyä näyttelijää, toiset jäävät fiilistelemään ja kuuntelemaan äänimaisemaa, jotkut ovat heti tarttumassa erilaisiin peleihin ja arvoituksiin, joita tänne on piilotettu, kertoo teatteri Vapaan Vyöhykkeen tuottaja Maria Junno.
Katsojakokemus on jokaiselle erilainen eikä kukaan ehdi mitenkään nähdä kaikkea yhdellä katsomiskerralla.
Enemmän on enemmän
Sinänsä ”kokemuksellisuus” tai ”upottavuus” teatterissa ei ole mikään uusi ajatus. Teatteri on ehtinyt kehittyä ja muuttua tuhansien vuosien aikana moneen kertaan. Suomessakin on tehty jo pitkään erilaisia tilallisia ja osallistavia teoksia ja tutkittu erilaisia esittämisen tapoja.
Varsinaisena immersiivisen teatterin uranuurtaja pidetään kuitenkin Punchdrunk-ryhmää. Vuonna 2000 perustettu brittiläinen Punchdrunk toteuttaa nykyään kokemuksellisia esityksiä ympäri maailmaa. Se on toiminut myös teatteri Vapaan Vyöhykkeen esikuvana.
– Punchdrunkin Sleep No More -esityksessä New Yorkissa teki vaikutuksen se, miten suuren mittaluokan keinotodellisuuden ryhmä oli rakentanut. Ajattelin, että haluan tehdä Suomessa jotakin samantapaista. Tykkään monimutkaisista rakenteista ja rakastan hyvin tehtyjä, pitkiä tv-sarjoja. En ole koskaan ymmärtänyt sellaista less is more -ajattelua. More is more, sanoo teatteri Vapaan Vyöhykkeen perustaja, ohjaaja-käsikirjoittaja Lija Fischer.
Enemmän on todella enemmän Vapaan Vyöhykkeen _13. tunti _-esityksessä. Esityksen suunnittelussa kului tuhansia post-it-lappuja, sillä monen eri tilassa samanaikaisesti tapahtuvan kohtauksen käsikirjoitus ja ohjaus on monimutkainen prosessi. Fischer käsikirjoitti esityksen yhdessä näyttelijä Henna Tanskasen ja nukketeatteritaiteilija Maija Linturin kanssa.
Lavasteita ja rekvisiittaa kyörättiin paikalle yhteensä yksitoista pakettiautollista – suurin osa kierrätyskeskuksista ja lahjoituksina.
Koko työryhmä Henna Tanskasen ja Kai Vaineen kaltaisia ammattinäyttelijöitä myöten osallistui lavastuksen rakentamiseen.
”Haluamme valtavirtaan”
Suomessa kokemuksellinen teatteri on vielä marginaalinen ilmiö, mutta teatteri Vapaa Vyöhyke haluaa nousta valtavirtaan.
– Meitä ei kiinnosta jäädä kellareihin. Haluamme tehdä elämyksiä isoille yleisöille. Haluamme mainstreamiin, Lija Fischer sanoo.
Fischer ja Junno uskovat, että upottava teatteri kasvaa vakiintuneeksi teatterin tekemisen muodoksi kuten musikaaleille on käynyt. Siihen voi hyvinkin olla edellytyksiä, sillä upottavaa teatteria käyvät katsomassa nekin, jotka vierastavat perinteistä teatteria.
– Meidän esitys on kerännyt tosi paljon katsojia perusteatterikatsojakunnan ulkopuolelta. Täällä on käynyt esimerkiksi paljon nuoria ja sellaisia, joille pelimaailma on teatteria tutumpi, Fischer sanoo.
Kokemuksellinen teatteri ei ole hänen mukaansa tulossa perinteisen teatterin tilalle vaan rinnalle.
– Kyllä maailmaan teatteria mahtuu. Mutta etenkin pelien parissa kasvaneille nuoremmille sukupolville tämä voi tarjota tulevaisuudessa isoja teatterielämyksiä.