Jean Sibeliuksen Finlandia on kansallisomaisuutta. Säveltäjä itse ei tarkoittanut vuosina 1899 ja 1900 luomaansa musiikkikappaletta laulettavaksi, mutta eri sanoittajat innostuivat vuosien mittaan sovittamaan komeaa teosta kuoroille.
Heistä Sibeliuksen hyväksynnän sai hyvä ystävä Wäinö Sola. Hän sanoitti Finlandian rituaalimusiikiksi vapaamuurareille, jotka avasivat temppelinsä ovet Ylelle Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.
Oi, Herra, annoit uuden päivän koittaa,
nyt siunaa armossas isäimme maa!
Soit aamuauringon yön varjot voittaa
ja taiston, ahdingon rauhoittaa
Sua kansa kiittäen ain kunnioittaa
ja rauhaa toivoen uurastaa.
Korkeimman johtoon kansa Suomen luottaa,
vapaus-aarrettaan se puolustaa
Se kylvää siemenen ja tyynnä vuottaa
satohon tyytyen jos sen saa.
Siunaus Herran meille onnen tuottaa
ja turvan parhaimman lahjoittaa.
Solan sanat ovat vuodelta 1937, kolme vuotta vanhemmat kuin V. A. Koskenniemen, jotka alkavat suurelle yleisölle tutummin Oi Suomi, katso.
– Ei sitä ole Solan sanoilla koskaan niin julkisesti laulettu, kertoo vapaamuurareiden pohjoissuomalaisen Oulan Killan suururkuri Rauno Rännäli.
Siksi tilaisuudet kuulla Solan niin sanottu vapaamuurarien Finlandia ovat harvassa. Yksi on Oulan killan Oulussa järjestettävä vuosittainen, avoin uuden vuoden kirkkokonsertti, jossa kuitenkin tapana on ollut Rännälin mukaan laulaa Finlandia yleisölle tuttuna versiona.
– Meidän omissa tilaisuuksissamme lauletaan Solan sanoilla, mutta joskus myös uuden vuoden konsertissa Solan sanoilla. Ihan vain vaihtelun vuoksi, kun yleisö ei ole kuullut Finlandiaa niin.
Suururkuri Rännäli soittaa Pohjois-Suomen loosien vuosittaisissa virkaanasettamisissa rituaalimusiikkia. Tilaisuuksissa vaihdetaan uusi virkakunta. Niissä Finlandia ei kuulu kaavaan.
– Totta kai kun istunto on loppunut, voidaan laulaa Finlandia tai Suomalainen rukous yhteislauluna.