Jo ensimmäisellä opiskeluviikolla uupumisoireita oli jopa viidesosalla urheilulukiolaisista. Ylilääkäri Harri Selänteen mukaan ne kertovat valtavista, lyhyessä ajassa tapahtuvista muutoksista elämästä.
– Monelle tulee samaan aikaan muutto kotipaikkakunnalta, perheen ja ystävien tuki jää pois, urheilun ja opiskelun vaatimukset lisääntyvät selkeästi. Koko elämä muuttuu viikossa.
Selänne on lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka on erikoistunut liikuntalääketieteeseen. Hän on mukana Jyväskylän yliopiston nelivuotisessa tutkimuksessa, jonka ensimmäiset tulokset paljastavat, että noin 40 prosentilla on enemmän tai vähemmän vaikeuksia kouluvuoden aikana.
– Hyvin huolestuttavaa on se, että neljällä prosentilla oli lääketieteellisin termein mitattuna erittäin vakavia uupumusoireita, niissä oli mukana esimerkiksi itsemurhariskiä. Tutkimuksen tulokset ovat erittäin rajuja, Selänne sanoo.
Taustalla tuntemattomiakin tekijöitä
Tulosten valossa näyttää siltä, että urheilulukio voi olla joillekin liian kuormittava. Selänne on haastatellut useita nuoria huippuja, ja keskustelussa on tullut ilmi, että he eivät ole uskaltaneet kertoa ongelmistaan kenellekään.
Moni purskahtaa itkuun ja sanoo, että tämä on liian kovaa.
Ylilääkäri Harri Selänne
– Osa ei ole myöntänyt asiaa itselleenkään. Siinä vaiheessa moni purskahtaa itkuun ja sanoo, että tämä on liian kovaa.
Selänteen mielestä äkkiä voisi ajatella, että uupumiseen auttaisi hyvä ruoka ja kunnon uni. Taustalla on kuitenkin monia asioita, kuten urheilun paineet, vanhempien tuki ja oma persoonallisuus.
– Sitten vielä huikea määrä tekijöitä, joita me emme vielä edes tunnista.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kysely- ja haastattelututkimukseen osallistui 450 urheilulukiolaista eri puolilta maata.
Urheilussa pärjää, jos koulussakin
Tutkimus on ainutlaatuinen koko maailmassa, koska se mittaa uupumusta sekä koulussa että urheilussa. Alustavien tulosten mukaan näyttäisi myös siltä, että alun koulu-uupumus aiheuttaa jatkossa merkittävää urheilu-uupumusta.
Lukujen suuruus yllätti sekä heidät että meidät.
Ylilääkäri Harri Selänne
Selänteellä onkin viesti valmentajille:
– Jos haluat, että urheilija pärjää hyvin urheilussa, huolehdi siitä, että hänen koulumenestyksensä on hyvä.
Koska tutkimuksessa liian kova kuormitus tulee selkeästi esille, asiasta on käyty keskusteluja lukion rehtoreiden ja urheiluvastaavien kanssa.
– Myös he ovat huolissaan urheilijoiden uupumuksesta ja motivaation puutteessa. Lukujen suuruus yllätti sekä heidät että meidät.
Kuka kuuluu urheilulukioon?
Selänteen mukaan keinoja tilanteen korjaamiseksi on ehditty miettiä vasta vähän.
Yksi niistä on asumisolosuhteiden parantaminen: nuoret eivät joutuisi käyttämään niin pitkiä aikoja matkustamiseen urheilukentälle, -tapahtumiin tai koululle.
On erittäin yllättävä ja ihmeellinen havainto, että 30 prosenttia urheilulukion aloittavista ei kokenut minkäänlaista motivaatiota urheiluun, eikä kouluun.
Ylilääkäri Harri Selänne
– Joillakin pelkkä yhden päivän matka urheilupaikalle ja kouluun kestää kolme tuntia. Jos se voidaan vähentää kymmeneen minuuttiin, sillä on jo iso merkitys.
Hyvää on jo se, että koulut joustavat hyvin. Esimerkiksi urheilulukiossa on melko iso määrä tunteja, jolloin nuori voi urheilla kouluaikana. Myös koeviikkoja järjestellään, mikäli ne osuvat yhteen tärkeiden kilpailujen kanssa.
Tilanteen oikaisemisen kannalta Selänne pitää olennaisena kysymystä, valitaanko tai valikoituuko urheilulukioon oikeanlaisia opiskelijoita.
– On erittäin yllättävä ja ihmeellinen havainto, että 30 prosenttia urheilulukion aloittavista ei kokenut minkäänlaista motivaatiota urheiluun, eikä kouluun. Meidän on etsittävä vastaus siihen, miksi he ylipäätään ovat hakeutuneet urheilulukioon.
Liian nuorina pyritään huipulle
Selänteen mielestä on hyvä, että ilmiöiden kehittymistä voidaan seurata neljä vuotta, koko lukion ajan.
– Sen jälkeen päästään käsiksi taustalla oleviin tekijöihin, jotka joko suojaavat tai altistavat vaikeuksille.
Siihen, miten lupaavista lapsista kasvatetaan huippu-urheilijoita, on Selänteen vaikea vastata.
Selänteen mukaan yllättävän harva –vain alle kymmenen prosenttia – teini-ikäisistä, kansallisista mestareista on mestareita aikuisena. Joissakin maissa luku on alle viisi prosenttia.
Selänne epäilee yhdeksi syyksi, että huippua tavoitellaan liian nuorena.
– Arvioiden mukaan urheilu-ura huipulla kestää kymmenen vuotta. Jos valmennus aloitetaan 10-vuotiaana, aika vain loppuu kesken, koska esimerkiksi alppilajeissa huipulla ollaan 23–25 -vuotiaana.