Pääministeri Juha Sipilä ei vielä luovu toiveestaan. Ei, vaikka Metsäteollisuus lähti nostelemaan Suomen mallin neuvottelupöydästä viime keskiviikkona.
Pääministeri toivoo yhä, että kilpailukyvyn takaajaksi syntyy työehtoneuvotteluissa Suomen malli.
– Suomen malli voidaan toteuttaa monella tavalla. Meillä on siitä yhteinen kirjaus, mitä se tarkoittaa valtiontalouden näkökulmasta ja neuvottelujen näkökulmasta, pääministeri Juha Sipilä sanoi tänään.
Ensimmäinen tulkinta: Vientiliittojen kaatunut yhteisyritys
Viime maaliskuussa syntynyt periaatepaperi ei ole yksityiskohtainen. Se on monitulkintainen.
Paperin ydin on vientialojen kilpailukyvyn takaamisessa.
”Työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.” Työmarkkinajärjestöt 10.3.2016
Suomen mallia on piirretty työryhmässä, jossa on ollut suurimpien vientiliittojen edustajat. Luonnos meni ruttuun viime viikolla, kun Metsäteollisuus jätti neuvottelupöydän ja lähti tavoittelemaan kilpailykyvyn ja tuloksen parantamista omin keinoin. Vientialoista metsäteollisuus on yksi kolmesta isosta – kemian- ja teknologiateollisuuden lisäksi.
Siksi esimerkiksi Akavan Sture Fjäder julisti tänään Kesärannassa:
– Mitään valmistelua ei ole. Se on kaatunut. Nyt on liittokierros, ja varmaan huomioon otetaan jokaisen alan oma tuottavuuskehitys ja kilpailukyky sekä koko Suomen kansantalouden kilpailukyky, mutta mitään Suomen mallia ei ole enää sinällään olemassa.
Ja samaan hengenvetoon Fjäder sanoi, että mallia voidaan toki tulkita monin tavoin eikä se välttämättä vielä ole mennyttä.
Toinen tulkinta: Malli syntyy vasta neuvotteluissa
Ensimmäinen yritys kaatui, mutta Pääministeri Sipilää se ei lannista. Hän tulkitsee väljästi:
– Osapuolilla on mahdollisuus osoittaa syksyn liittokohtaisissa neuvotteluissa, että siinä syntyy Suomen malli, tapa. Se on lähinnä järjestyksestä kysymys, että missä järjestyksessä sopimuksia syntyy.
Yksinkertaistettuna, Suomen mallissa vientialat sopivat palkoista ensin, eivätkä muut alat ainakaan ohita niiden sopimaa palkkatasoa.
Hallitus kytki viime keväänä yhteen kilpailukykysopimuksen ja Suomen mallin.
Kiky on näistä täsmällisempi: siinä työntekijät suostuivat esimerkiksi pidentämään työaikaansa, luopumaan osasta lomarahoja ja maksamaan enemmän sosiaalivakuutusmaksuja, jotta työnantajat pääsisivät helpommalla ja tuottavuus paranisi.
Lisäksi kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan korkeintaan matalia palkankorotuksia. Näitä takaamaan synnytettäisiin Suomen malli.
Vastineeksi hallitus esimerkiksi kevensi veroja. Siksi hallitus haluaa pitää kiinni sovitusta. Se ei halua sekaantua neuvotteluun, mutta on kiinnostunut, eteneekö työ.
Tammikuussa nähdään
Metsäteollisuuden sopimus päättyy ensimmäisenä, syyskuussa. Sen jälkeen vuorossa ovat metallin ja kemian alat. Viimeisten alojen neuvottelut käydään vajaan vuoden päästä tammikuussa.
Pääministerille Suomen malli on väljä käsite. Hänen mukaansa täsmällisestä muodosta ei ole sovittu. Kunhan kustannukset kasvavat maltilla, työrauha säilyy ja asioista sovitaan yhä enemmän paikallisesti, maassa voi olla Suomen malli.
Koska tiedetään, syntyykö se?
– Sen arvioinnin paikka on ensi vuoden tammikuussa, kun kierrokset on käyty läpi, Sipilä sanoo.