Eila perusti 67-vuotiaana oman yrityksen – nyt hän työllistää toistakymmentä ikätoveriaan joka vuosi

Alku ei ollut helppo. Kun Eila Kaijärvi-Pekkola halusi ryhtyä perustamaan omaa yritystään, hän huomasi ensimmäiseksi olevansa liian vanha jopa yrittäjäkurssille.

Tuolloin 67-vuotias eläkeläisrouva ei kuitenkaan antanut vastoinkäymisen lannistaa, vaan ryhtyi etsimään tarvitsemaansa tietoa netistä.

Pohjois-Savossa Rautalammilla asuva Kaijärvi-Pekkola oli jäänyt eläkkeelle kahta vuotta aikaisemmin. Hän ajatteli, ettei ainakaan haluaisi jäädä pelkästään sohvalle makaamaan. Pian selvisi, että monet muutkin eläkeläiset halusivat tehdä töitä oman jaksamisensa mukaan.

– Ja sitten minä perustin yrityksen ja läksin kysymään töihin ihmisiä, joita tunsin.

Syntyi Senioriosaajat ky – yritys, jonka palkkalistoilla on melkein pelkästään eläkeläisiä. He siivoavat toisten vanhusten koteja, tekevät lumitöitä, hiekoittavat pihateitä, leikkaavat nurmikkoa tai vaikkapa vain juttelevat asiakkaan kanssa. Jokainen tekee niin paljon töitä kuin itse haluaa.

Eila hoitaa yrityksen kirjanpidon, palkanlaskennan ja laskutukset. "Pahoissa paikoissa" hän lähtee itse apuun.

– On semmoisiakin paikkoja, joissa pitää useita tunteja siivota ennen kuin pääsee siivoamaan.

Yhä useampi eläkeläinen päätyy Eilan tavoin takaisin töihin. Siihen on monta syytä: eläkeläisiä on suurten ikäluokkien mukana entistä enemmän, he ovat entistä terveempiä ja vuodesta 2005 alkaen eläkkeellä työskenteleminen on kasvattanut myös työeläkettä.

– Sitten on hyvin työorientoituneita ihmisiä, joille eläkkeelle jääminen tulee sokkina. Muutos saattaa olla yllättäen aika raju, sanoo eläkeikäisten työskentelyä tutkinut Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Eläkeikäisenä voi tehdä töitä joko siten, että jättää vanhuuseläkkeen nostamatta tai siten, että jää ensin vanhuuseläkkeelle ja hakeutuu sitten takaisin töihin. Töihin palaavat tyypillisimmin hoiva- ja kuljetusalojen työntekijät; työuraansa venyttävät asiantuntija- ja johtotehtävissä olevat.

Vanhuuseläkkeellä oleva voi nostaa palkkaa ja eläkettä yhtä aikaa. Moni onkin rahoittanut lisätienesteillä vuotuiset ulkomaanmatkansa tai muut ylimääräiset kulunsa.

Tilastojen perusteella useimmat eläkeläiset eivät kuitenkaan palaa töihin sen vuoksi, että heiltä olisi rahat loppu. He saavat päin vastoin jo lähtökohtaisesti korkeampaa työeläkettä kuin keskimääräiset eläkkeensaajat.

– Suomessa on vain vähän sellaista porukkaa, jolla eläke on niin pieni, että sen takia olisi pakko tehdä töitä, Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto sanoo.

Pitkän uran kirjanpitäjänä Kuopiossa tehnyt Leena Heinonen teki vähän erilaisen siirron palatessaan eläkkeeltä töihin. Heinonen vaihtoi 66-vuotiaana myös alaa ja ryhtyi siivoojaksi.

– Idea syntyi siitä kun en vain jaksanut kävellä ympäri kaupunkia ja katsella kaiken maailman museoita, hän kertoo.

Hän jätti työhakemuksen ISS:lle alkuvuodesta 2015 ja puolitoista kuukautta sen jälkeen edessä oli ensimmäinen työpäivä uudella uralla.

Heinonen tekee nykyisin töitä 2–4 tuntia päivässä ja se sopii hänelle. Töissä hän näkee muita ihmisiä ja saa jutella heidän kanssaan.

Työkaveri Liisa Kumpulainen jäi eläkkeelle siivoojan ammatista yhdeksän vuotta sitten ja on tehnyt töitä sen jälkeen joka vuosi. Hän on sopinut käyvänsä töissä sen verran, minkä lastenhoidolta ja muilta menoilta ehtii. Enemmänkin olisi tarjolla.

– Entiset paikat ottaisivat kuulemma vieläkin vakituiseksi, hän nauraa.

Avaa kuvien katselu

Kaikki eivät palaa töihin vain sen vuoksi, että heillä ei olisi muutakaan tekemistä. Moni palaa, koska tuntee olevansa kaivattu töissä. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo kuulleensa röntgenhoitajasta, joka ei ole eläkkeelle jäämisen jälkeen ehtinyt olla päivääkään ilman töitä.

Sairaanhoitajat, opettajat ja siivoojat ovat esimerkkejä ammateista, joihin eläkeläisiä palaa yksinkertaisesti sen vuoksi, että aloilla on niin kova pula sijaisista. Joskus työkeikka eläkkeellä on johtanut jopa vakituiseen työsopimukseen.

Eläketurvakeskuksen Kanniston mukaan tämän päivän eläkeläiset ovat haluttua työvoimaa, koska he ovat terveitä ja työmoraali on korkea. Joillakin aloilla senioreita kaivataan töihin senkin vuoksi, että iäkkäät asiakkaat haluavat kohdata omanikäisiään asiakaspalvelijoita. Näin voi olla esimerkiksi pankkipalveluissa.

Henkilöstövuokrausyritys Opteamin aluejohtaja Anssi Nieminen löytää vielä yhden syyn, miksi eläkeläinen saattaa kiilata nuorempien edelle työnhaussa. Se on valmis osaaminen: esimerkiksi kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita ei hänen mukaansa enää valmistu suoraan oppilaitoksista, joten yrityksen voi olla helpompi palkata niihin tehtäviin kokenut tekijä vaikka eläkkeeltä.

– Jos otetaan joku oppiin, menee 8–12 kuukautta ennen kuin se rupeaa tuottamaan. Jos vaihtoehtona on henkilö, joka on tehnyt hommaa 45 vuotta ja on halukas jatkamaan, ei valinta ole kauhean vaikea, Nieminen sanoo.

Opteam lanseerasi vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkimainingeissa Nestor-palvelun, jolla tavoiteltiin listoille iäkkäämpiä tekijöitä. Palvelun kansikuvaksi julkisuudessa nousi Ilmi Tanskanen -niminen eläkeläisrouva. Hän oli yli seitsemänkymppinen, kun aloitti työuransa uudelleen ja jäi eläkkeelle 80-vuotiaana.

Rautalampilainen Eila Kaijärvi-Pekkola ei ole vielä ehtinyt yhtä pitkään työuraan eläkkeellä, mutta hänellä ei ole vielä aikeita luopua oman yrityksensä pyörittämisestä. Hän tinkii mieluummin luottamustehtävistään.

Eläkeläisrouva on pitänyt Senioriosaajat ky:tä pian kahdeksan vuotta. Parhaimpana vuotena yritys maksoi palkat 17:lle Eilan ikätoverille. Nyt kun kotitalousvähennystä on taas korotettu, bisnes on näyttänyt piristymisen merkkejä.

Kaijärvi-Pekkolalle ei ole kyse pelkästään siitä, jaksaako hän tehdä töitä 74 vuoden iästään huolimatta. Kyse on myös siitä, että töiden tekeminen auttaa häntä jaksamaan.

– En oikein suosittele kenellekään, ettei tee mitään. Voi olla vapaaehtoistyössä, järjestöissä – minä halusin perustaa yrityksen.