Kunnalta siirtyy leijonanosa nykyisistä tehtävistä maakuntahallinnolle. Kunnan ykköstehtäväksi jää elinvoimaisuudesta ja vetovoimaisuudesta huolehtiminen sekä sivistys-, liikunta- ja koulutuspalvelujen järjestäminen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi uudet maakuntavaltuustot päättävät muun muassa aluekehityksestä, elinkeinojen ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä ja rahoittamisesta, työllisyyden hoidosta sekä maakuntakaavoituksen kautta alueiden käytöstä.
Maakuntavaltuustojen laajenevaa tehtäväkenttäa kuvaa osaltaan uudistuksessa lakkaavien organisaatioiden luettelo: muutoksessa lakkaavat maakuntaliitot, ely-keskukset ja TE-toimistot.
Noin puolet kuntien ja kuntainliittojen henkilökunnasta saa uuden työnantajan, kun maakunta järjestää nykyiset kunnalliset sote-palvelut. Esimerkiksi Oulun kaupungilla sote-työntekijöitä on 3600.
Tavoitteena huomaamaton rakennemuutos
Juuri aloittanut Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on suuren uudistuksen edessä luottavainen, mutta tunnustaa, että edessä on hyvin työntäyteisiä vuosia. Hän korostaa vahvaa vuorovaikutusta päättäjien ja asukkaiden kesken.
– Oululla on tekemisen ja uudistumisen meininki. Kokemusta on esimerkiksi suuresta kuntaliitoksesta. Sote-valmisteluissa Oulu on jo muita maakuntia pidemmällä, Päivi Laajala erittelee.
Tavoitteena on, että kuntalainen palvelua hakiessaan ei juurikaan huomaa uudistustyötä.
Päivi Laajala
– Tavoitteena on, että kuntalainen palvelua hakiessaan ei juurikaan huomaa uudistustyötä. Ihmisen täytyy saada palvelut samalla tavalla, kun uudistus käynnistyy, Laajala toteaa.
Sote- ja maakuntalakipaketin lähetekeskustelu käytiin tiistaina iltapäivällä eduskunnassa. Lakipaketin laajuus on yli tuhat sivua. Valinnanvapauslain valmistelu on loppusuoralla. Uudistuksella pyritään leikkaamaan ennustettua kustannusten kasvua miljardeilla euroilla.
Valinnat presidentinvaalien yhteydessä
Maakuntavaltuustot valitaan suoralla kansanvaalilla, presidentinvaalien ensimmäisen äänestyskierroksen yhteydessä 28. tammikuuta 2018. Myöhemmin maakuntavaalit aiotaan järjestää aina kuntavaalien yhteydessä.
Varmasti tämä ensimmäinen valtuusto tulee olemaan hyvin merkittävä.
Jussi Rämet
Ennen tätä niin kutsuttua vuosisadan kuntauudistusta eduskunnan on vielä vahvistettava tarvittavat, laajat lakipaketit. Satoja sivuja käsittävät lakiluonnokset sisältävät tärkeimpinä sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislain, maakuntalain, maakuntien rahoituslain ja voimaanpanolain.
Vuoden 2019 alussa käynnistyvät maakuntavaltuustot päättävät huomattavan suurista asioista, kuten terveys- ja sosiaalipalvelujen määrästä ja sijainnista, pelastustoimesta ja maakunnan kehittämisestä.
Ensimmäisellä suuria päätöksiä
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa on tällä hetkellä 74 jäsentä. Uusi valtuusto on lakiluonnosten mukaan 79-paikkainen. Pohjois-Pohjanmaan vs. maakuntapäällikkö Jussi Rämetin mukaan eritoten ensimmäiset maakuntavaltuustot tulevat tekemään merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä.
– Varmasti tämä ensimmäinen valtuusto tulee olemaan hyvin merkittävä. Siinä otetaan kantaa maakunnalliseen palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon sekä erilaisiin palveluverkkoihin liittyviin asioihin, Jussi Rämet arvioi.
Reilun kuukauden kuluttua kuntavaaleissa valitut valtuutetut osallistuvat vielä maakunnalliseen ja kuntainliittojen päätöksentekoon ylimenokaudella, kunnes uudet maakuntavaltuustot on valittu.
– Kuntayhtymät kootaan vielä perinteisellä menettelyllä lyhyiksi toimikausiksi. Sitten ne lakkautetaan.
Väliaikaishallinto heinäkuussa
Maakuntauudistukseen liittyvässä voimaanpanolain luonnoksessa määritellään myös ylimenokauden hallinto. Väliaikaishallinto koostuu poliittisesta seurantaryhmästä, jonka toimintaan luottamusmiesten lisäksi osallistuu tärkeimpiä sidosryhmiä, valmistelutoimielimestä ja palkattavista valmisteluhenkilöstöstä.
– Kaikki valmistelu tähtää siihen, että väliaikaishallinto pääsisi aloittamaan nyt heinäkuun alussa ja uusi maakunta aikataulun mukaisesti vuoden 2019 alussa, Jussi Rämet toteaa.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala muistuttaa väliaikaishallinnon kireästä aikataulusta. Aikataulua voi kiristää entisestään perustuslakivaliokunta, jonka tulisi käsitellä rinnakkain nyt eduskunnalle annettua sote-lakipakettia ja vielä valmistelussa olevaa valinnanvapauslakia.
– Sovitus on tiukka. Väliaikaishallintojen tulisi aloittaa heinäkuussa. Voimaantulolain ehdoton takaraja on lokakuu, sillä vaalit ovat jo tammikuussa, Päivi Laajala painottaa.