Yle Uutiset haastatteli keväällä 2012 neljää talouden asiantuntijaa Kreikan kriisistä.
Yhteistä heille oli, että he kaikki uskoivat Kreikan Suomelle aiheuttamien tappioiden nousevan valtiovarainministeriön ennustetta suuremmaksi.
Viisi vuotta sitten valtiovarainministeriö laski, että Suomi voi menettää Kreikka-tukien takia korkeintaan 400 miljoonaa euroa.
Nyt haastattelimme samat asiantuntijat uudelleen.
1. Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitos
Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja, arvioi toukokuussa 2012, että Kreikka eroaa valuuttaunionista 50 prosentin todennäköisyydellä.
Maailma on muuttunut, niin myös tutkijan käsitys.
– Kreikan rooli pakolaiskriisin hoitamisessa on ollut iso. Painostus euroeroon ei tunnu enää niin soveliaalta kuin vielä pari vuotta sitten, Ilmakunnas arvioi.
Muita syitä Ilmakunnas löytää Kreikan omasta kannasta – helleenit haluavat tätä nykyä pysyä rahaliitossa – ja esimerkiksi populismin noususta Euroopassa.
Tänä vuonna pidetään merkittävät vaalit Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Ilmakunnaksen mukaan euroalue haluaa ylläpitää mielikuvaa rahaliiton peruuttamattomuudesta.
Kysymys Suomen osuudesta Kreikan laskujen maksajana on Ilmakunnaksen mukaan edelleen vaikea.
– Kun velkahelpotuksia toteutettaneen laina-aikojen pidentämisellä ja korkojen alentamisella, on vaikea arvioida tästä syntyvää kustannusta muille euromaille.
2. Vesa Kanniainen, professori
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen arvioi viisi vuotta sitten tehdyssä haastattelussa, että Suomen kokonaistappiot Kreikan kriisissä nousevat 2–3 miljardiin euroon.
Nykyinen tilanne on vaikeasti arvioitavissa, sillä vieläkään ei ole tiedossa, suostuvatko velkojat leikkaamaan Kreikan velkoja.
– Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka suuret tappiot Suomelle koituvat, Kanniainen sanoo.
Kanniainen muistuttaa, että Suomen vastuut Kreikan rahoituksessa ovat 5,8 miljardia euroa. Se on eri asia kuin tappiot, mutta jos velkoja leikataan, myös Suomelle tulee tappiota.
Vuonna 2012 Kanniainen arvioi Kreikan eroavan valuuttaunionista 75 prosentin todennäköisyydellä. Nyt Kanniainen päätyy pienen pohdinnan jälkeen fifty-fifty -arvioon.
3. Pasi Holm, Taloustutkimus
Valtiotieteen tohtori Pasi Holm oli vielä viisi vuotta sitten Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja, nyt mies työskentelee Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana.
Holm arvioi tuolloin, että Suomen tappiot jäisivät alle miljardin euron. Kolmas, puolitoista vuotta sitten neuvoteltu tukipaketti on kuitenkin muuttanut tilannetta olennaisesti.
– Kaikkiaan Kreikan tukemisen hintalappu tullee näillä näkymin olemaan 2–3 miljardia euroa, Holm arvioi.
Tutkimusjohtaja Holm uskoo, että Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan takaisin sovitussa 30 vuodessa.
Tämä johtaa hänen arvionsa mukaan siihen, että Kreikan lainaehtoja helpotetaan ja Kreikka lupautuu vastaavasti tekemään lisää rakenteellisia uudistuksia.
Vuoden 2012 Ylen haastattelussa Holm arveli, että Kreikka jättää euron 70 prosentin todennäköisyydellä. Enää tutkija ei usko silloiseen arvioonsa.
– Kreikan euroeron todennäköisyys on noin 10 prosenttia viiden vuoden aikajaksolla, tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.
4. Valtiovarainministeriö uskoo Kreikkaan
Suomessa valtiovarainministeriö suhtautuu tutkijoita luottavaisemmin Kreikan kykyyn hoitaa velkansa.
– Asiantuntijoiden arviot eivät ole toteutuneet, eivät Kreikan euroeron eivätkä tappioiden osalta, valtiovarainministeriön finanssineuvos Pekka Morén huomauttaa.
Morénin mukaan Kreikan pitkillä laina-ajoilla ja alhaisilla koroilla pyritään varmistamaan, että Kreikka pystyy maksamaan velkansa.
– Lainojen edulliset takaisinmaksuehdot vähentävät merkittävästi Kreikan riskiä joutua maksukyvyttömäksi, finanssineuvos Morén sanoo.