Puolueilla on kuntavaaleissa aiempia vuosia vähemmän ehdokkaita. Varsinkin suuret puolueet saavat tuijotella kuntapäättäjiksi haluavien harventuneita rivejä. Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo luettelee useita syitä ehdokaskatoon.
– Valtuustojen koko on pienentynyt vaaleista toiseen. Samoin ehdokkaiden määrä. Tällä kertaa valtuustoihin valitaan noin seitsemän prosenttia vähemmän valtuutettuja kuin edellisissä vaaleissa. Samaan aikaan ehdokkaiden määrä vähenee noin kymmenellä prosentilla.
Professori Heikki Paloheimolla on tietämystä ja horisonttia tähystää taaksepäin.
– Vielä 1980-luvulla ehdokkaita oli viisinkertainen määrä täytettäviin valtuustopaikkoihin verrattuna. 2000-luvulla ehdokkaiden määrä on enää alle nelinkertainen valtuustopaikkojen määrään verrattuna. Ehdokkaiden määrä näyttää vähenevän jopa runsaammin kuin valtuustopaikkojen määrä.
Kuntavaaleissa äänestetään tuttua – ehdokasasettelussa ei saa epäonnistua
Ehdokkaiden määrä ennustaa vaalien tulosta, sanoo professori Heikki Paloheimo.
– Kyllä se ennustaa. Politiikka etenee yleensä sykleissä, joissa valtakunnallinen tilanne vaikuttaa. Kun jonkun puolueen kannatus on nousussa – ja usein oppositiopuolueiden kannatus on nousussa – näillä puolueilla on helpompi hankkia lisäehdokkaita.
Jos lisäehdokkaiden hankkimisessa on onnistuttu, se näkyy vaaleissa varsinkin liikkuvien äänestäjien osalta.
– Kuntavaaleissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että on paljon ehdokkaita, jotka antavat äänensä nimenomaan tutulle ehdokkaalle. Kun puolue onnistuu saamaan paljon ehdokkaita, se näkyy myös äänimäärässä.
Ehdokasten haaliminen vuosi vuodelta vaikeampaa
Puolueet eivät pysty mobilisoimaan ehdokkaitaan enää vanhaan maliin. Professori Paloheimo poimii tietovarastostaan useita syitä.
– Puolueitten jäsenmäärät ovat huomattavasti vähentyneet jo 1980-luvulta alkaen. Puolueissa on myös ikääntynyttä väkeä nuoria enemmän. Puolueilla on tämän vuoksi aiempaa enemmän töitä saada ihmisiä ehdolle.
Paloheimon mukaan ehdolle houkuttelussa näissä kuntavaaleissa vaikuttaa myös aikamme erikoispiirteet.
– Kuntien tehtäväkenttä muuttuu nyt hyvin paljon. Se synnyttää epätietoisuutta.
Toinen erityispiirre on hallitus–oppositio –asetelma.
– Jos hallituspuolueiden asema heikkenee, oppositiolla on paremmat mahdollisuudet kerätä kannatusta. Oppositiopuolueiden kannatus yleensä kasvaa. Ja se parantaa mahdollisuuksia ehdokkaiden hakemiseen. Tällä kertaa se ei näytä SDP:n ja vasemmistolliton osalta kuitenkaan toteutuvan. Ehdokasmäärät näyttävät jäävän jopa 10 prosenttia pienemmäksi kuin edellisissä kuntavaaleissa.
Suurilla puolueilla varsinkin ehdokaskato
Selitys sille, miksi kaikilla suurillla puolueilla näyttää olevan vaikeuksia haalia ehdokkaita, on professori Heikki Paloheimon mukaan puolueiden hiipumisessa.
– Esimerkiksi keskustan jäsenmäärä on tällä hetkellä vähentynyt lähes 25 prosenttia siitä, mitä se oli vuoden 2012 aikoihin. Sosialidemokraattien jäsenmäärä on karsiutunut ainakin 15 prosenttia. Samoin on käynyt kokoomuksen. Kun näin käy, on vaikeampi hankkia ehdokkaita yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Pienemmistä puolueista taas vihreiden jäsenmäärä on kasvanut. Ja tämä näkyy kasvuna ehdokasasettelussa.
– Vihreillä on nyt suurempi jäsenpohja, josta rekrytoida ehdokkaita. Vihreillä vaikuttaa myös oppositioasema. Voidaan toki pohtia, miksi se ei samalla lailla näy vasemmistoliitossa. Siihen en osaa vastata.