Olen sopinut tapaamisen Lappeenrannan teknillisen yliopiston kahden ulkomaalaisen opiskelijan kanssa. Latasin matkapuhelimeeni Google-kääntäjä-sovelluksen, jonka pitäisi ymmärtää puhettani ja kääntää se hetkessä vieraalle kielelle.
Kokeilin sovellusta ensin itsekseni. Valitsen käännöksen suomi–italia–suomi.
– Hyvää päivää, sanon sovellukselle.
Puheeni ilmestyy tekstinä suomeksi kännykän ruudulle. Parin sekunnin kuluttua sama näkyy ruudulla italiaksi, ja vieno naisen ääni sanoo: "buongiorno".
Toimii. Kun sanon kääntäjälle "Frutti di mare", vastaus tulee hetkessä suomeksi: "merenelävät".
Voisiko tämän kääntäjän avulla pärjätä oikeasti ulkomailla? Jos voi, niin voimmeko lopettaa vieraiden kielten opiskelun kokonaan?
Näin kääntyy italia
Tapaan vieraani ylioppilastalon aulassa. Sara Battiston on italialainen – opiskellut Lappeenrannassa viime syksystä lähtien, eikä osaa suomea.
Laitamme kännykän pöydälle ja alamme keskustella kääntäjän avulla.
– Hei minä olen Petri Kuka sinä olet, ilmestyy teksti kännykän ruudulle.
Kääntäjä ei näköjään osaa laittaa virkkeen pisteitä ja kysymysmerkkiä, mutta ymmärtää puheeni ja kääntää sen.
– Hey Sono un Petri Chi sei tu.
Sara kuuntelee puhelimen puhuman käännöksen ja vastaa.
– Ciao sono Sara piacere.
Kääntäjän käännös kuuluu: "Hei olen sara ilo".
Sara ilmeisesti ymmärsi minut, mutta kääntäjän käännös ei ole ihan ymmärrettävä. Piacere tarkoittaa suomeksi ilo, mutta myös hauska tutustua. Se olisi ollut oikea käännös.
Jatketaan. Haluan tietää Saralta, miten pitkä matka on rautatieasemalle.
– Quanto dista la stazione ferroviaria, kääntää kone.
Sara hymyilee ymmärtävän näköisesti ja vastaa.
– Probabilmente sei o sette chilometri de qui
Kääntäjä tuumaa sekunnin ja kertoo sen suomeksi.
– Luultavasti kuusi tai seitsemän kilometrin päässä täältä.
Käännös sujui varsin mallikkaasti. Olemme ymmärtäneet toisiamme.
Yksinkertainen toimii
Haluan tietää saralta, pääseekö rautatieasemalle linja-autolla. Kääntäjä ei osaa tulkata sanaa pääseekö, joten sovelluksen tarjoama italiankielinen käännös alkaa pääseekö-sanalla. Yritän uudelleen ja kysyn: "Voinko mennä sinne linja-autolla?".
Nyt kääntäjä osaa selvästikin tulkata. Sara vastaa minulle italiaksi, suomennoskin on ymmärrettävä: "Kyllä bussi numero viisi tai numero kolme."
Saan vielä selville, että Sara on viihtynyt Lappeenrannassa ja että hän ei ole hiihtänyt, mutta aikoo kyllä kokeilla.
Yritämme puhua myös ilmastonmuutoksesta ja hiihdon MM-kisoista, mutta siitä ei tule mitään. Sara vastasi jotain ilmastonmuutoskysymykseen, mutta kääntäjä ei edes yrittänyt sitä kääntää. Helpot yksinkertaiset kysymykset onnistuvat, hankalammat selvästikään eivät.
Voisiko Saran mielestä tällä käännösohjelmalla suomalainen pärjätä Italiassa.
Tähän Sara vastaa: "Si Basta usare frasi semplici effettivamente poi andare in giro con questo". Kone kääntää sen: "Kyllä niin vain käyttää yksinkertaisia sanontoja voit itse kävellä ympäriinsä tämän".
Näin kääntyy kiina
Seuraavaksi luokseni tulee kiinalainen Yilin Zhao. Hän on ollut Suomessa jo puolitoista vuotta. Meidän keskustelumme kääntäjän avulla ei ala yhtä onnistuneesti kuin Saran kanssa.
Sanon kääntäjälle: "Hei. Minä olen Petri. Kuka sinä olet?"
Kääntäjä tulkkaa kysymykseni kiinaksi ihan oikein, mutta Yilinin kiinankielisen vastauksen se kääntää näin: "Hei Olen satakymmenen."
Mennään eteenpäin. Kysyn, onko täällä jossain ravintola? Ei onnistu. Yilin ei ymmärrä käännöstä.
Miten pitkä matka on rautatieasemalle? Yilin ymmärtää minut, mutta kone kääntää hänen vastauksensa: "Railyaysteisson noin 30 minuuttia päässä sijaitsee." Vaikka vastaus oli sekakieltä, mutta kyllä sen ymmärsi.
Kun kysyn miten rautatieasemalle pääsee, ymmärtää Yilin jälleen koneen kiinaksi kääntämän kysymykseni.
Yilin vastaa jälleen kiinaksi ja kone kääntää suomeksi: "Sieltä rautatieasemalle kolmenkymmenen minuutin ajomatkan." Muutaman lisäkysymyksen jälkeen pääsemme selvyyteen, että rautatieasemalle vie linja-auto numero viisi.
Kysyn Yiliniltä, onko hän viihtynyt Lappeenrannassa. Kone kääntää kiinaksi ja Ylin vastaa. Ymmärrän hänen kiinankielisen vastuksensa seassa olevan sanan Saimaa. Konekääntäjä kääntää Yilinin tulkkauksen kuitenkin näin: "Viihdyn täällä koska siellä on kolme hoosjärven."
Ylinin kertoo minulle englanniksi, että kiinan kielen sana saimaa tarkoittaa kolme hevosta. Tämä selittää käännöksen omituisuuden. Erisnimet eivät konekääntämisessä käänny lainkaan tai sitten kääntyvät omituisesti.
Kysyn Yiliniltä vielä vähän vaikeampaa: "Ovatko kiinalaiset huolissaan kasvihuoneilmiöstä?". Hetkessä kääntäjä kertoo asiani kiinaksi. Yilin vastaa jälleen, ja kone kääntää sen suomeksi: "Olemme hyvin huolissamme kasvihuoneilmiöstä".
Yksinkertaisuus on valttia
Ihminen on jo vuosikymmeniä pohtinut, voisiko tietokone kääntää tekstiä tai puhetta kielestä toiseen. Viime vuosien aikana käännösohjelmat ovat kehittyneet paljon ja alkavat selvitä käännöksistä kohtuullisen hyvin, kertoo Joensuusta Itä-Suomen yliopiston käännöstieteen professori Jukka Mäkisalo.
– Kun niitä käyttää, pitää puhua yksinkertaisia lauseita ja selkää kieltä.
Käännöstieteen professori Jukka Mäkisalon mukaan konekääntämisessä on kaksi erilaista tapaa. Ensimmäinen on sellainen, jossa tietokoneeseen on syötetty valtava valmiita käännöstekstejä. Niistä tietokone hakee tilastollisesti parhaat osumat ja tekee käännöksen.
– Näin toimivat sekä Google-kääntäjä että EU:n käyttämä Moses-niminen konekääntäjä.
Toinen konekääntämisen tapa on sellainen, jossa tietokoneohjelmassa on kunkin kielen kieliopin kuvaus.
– Jos tietokoneeseen syötetään suomenkielinen lause, niin se purkaa sen kieliopillisesti. Kone tutkii mikä on subjekti, mikä predikaatti ja mitä sijapääteitä siellä on. Sen jälkeen ohjelma rakentaa vastaavan esimerkiksi englanninkielisen lauseen englannin kieliopin kuvauksen mukaan, selvittää Jukka Mäkisalo.
Alun perin konekääntäminen perustui jälkimmäiseen tapaan eli kieliopin purkamiseen. Google teki kuitenkin ensimainitusta eli tilastollisesta kääntämisestä suositumman ja myös mielenkiintoisen tutkimuskohteen.
– Se perustuu vain siihen, että mitä enemmän meillä on tekstimassaa valmiina, niin sitä parempia käännöksiä tulee, kertoo käännöstieteen professori Jukka Mäkisalo.
Suomen kieli hankala käännettävä
Euroopan unioni käyttää konekääntäjää apuna erikielisten tekstien kääntämisessä. Mäkisalon mukaan EU:n Moses-niminen kääntäjä toimii hyvin esimerkiksi kahden romaanisen kielen kääntämisessä.
– Ranskan ja portugalin välillä tai espanjan ja italian välillä käännös onnistuu aika hyvin. Kääntäjille jää jälkieditointi eli he vain viimeistelevät käännöksen.
Sen sijaan käännös suomalais–ugrilaisten ja romaanisten kielten välillä toimii huonommin.
– Suomi, viro ja unkari ovat sellaisia kieliä, joiden välillä käännökset eivät oikein toimi. Ihmiset joutuvat edelleen tekemään käännöksen silloin, kun käännettävä kieli on joku näistä.
Jukka Mäkisalon mukaan tämä johtuu, että kielten rakenteet poikkeavat niin paljon toisistaan ja tekstimassaa eli valmiita käännöksiä ei tilastollisesti toimivalle käännösohjelmalle ole vielä tarpeeksi.
Konekääntäjät kääntävät aina suoraan kielestä toiseen. Oma tietokoneohjelma pitää siis tehdä jokaiselle kielelle erikseen.
– Välikielen käyttäminen ei konekäännöksissä onnistu ollenkaan., toteaa Mäkisalo.
Konekäännöksillä pärjää jotenkuten
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskeleva Yilin Zhao uskoo, että suomalainen pärjää kännykkäkääntäjän avulla Kiinassa, jos pitää selvittää jotain yksinkertaista.
– Se toimii, jos haluaa tietää missä on lähin ravintola tai WC. Monimutkaisemman asian selvittäminen on varmasti hankalaa.
Yilin Zhao myös kertoo, että hänellä meni aikaa, ennen kuin oppi kuuntelemaan Google-kääntäjän kiinankielistä lausumista. Zhao myös kehottaa suomalaisia opiskelemaan muutaman lauseen kiinaa, koska englantia ei Kiinassa osata yhtä hyvin kuin Suomessa.
– Minä en tuohon kääntäjään luottaisi, naurahtaa Yilin Zhao.
Itä-Suomen yliopiston käännöstieteen professori Jukka Mäkisalon mukaan hankalaa käännettävää tulee jatkossakin olemaan vaativa teksti ja sellainen kieli, jossa on monimutkaisia kielen rakenteita.
– Jos riittää se, että vastaanottaja ymmärtää viestin, mutta sen ei tarvitse olla kieliopillisesti täydellisestä, niin sellaisessa konekäännös jo toimii tietyillä tekstialueilla.
Mäkisalo kertoo, että esimerkiksi Tanskassa tuotantoyhtiöt käyttävät konekääntämistä TV:n tekstityksiä varten.
– Konekäännös tekee englannista käännöksen käsikirjoituksen pohjalta ja ihmiskääntäjä vain korjailee tekstin.
Koneet eivät korvaa ihmistä
Vaikka konekääntäminen yleistyy, niin koskaan ne eivät voi ihmistä korvata. Tätä mieltä on ainakin käännöstieteen professori Jukka Mäkisalo Itä-Suomen yliopistosta.
– Kielen lauseiden kääntäminen on pinnallista toimintaa. Kääntäjät ovat jopa enemmän kulttuurin kääntäjiä. Kyse on kulttuurin kääntämisestä ja kulttuurisesta viestinnästä, kertoo Mäkisalo.
Mäkisalo ei usko, että romaania tai muuta kaunokirjallisuutta voisivat koneet pitkään aikaan kunnolla kääntää. Lisäksi koneet eivät aina ymmärrä kielen vivahteita ja sävyjä, joita kieltä opiskelemalla ihminen voi ilmaista.
Mäkisalon kertoo vielä, että kielen opiskelulla on muutakin tärkeää merkitystä ihmiselle, kuin vain vieraan kielen ymmärtäminen.
– Vieraitten kielten opiskelu vähentää dementiaa. Se pitää aivot virkeinä, muistuttaa professori Jukka Mäkisalo.