Hyppää sisältöön

Populistipuolueet menestyvät EU-maissa – minkä linjan valitsee perussuomalaiset?

Perussuomalaiset voisivat lähestyä Marine Le Penin ja Geert Wildersin linjaa, visioi kansanedustaja Ville Tavio A-studio: Talkissa.

Populismin tutkija Emilia Palonen, kansanedustaja Ville Tavio (ps.), europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ja tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma keskustelivat A-studio: Talkissa EU:n tulevaisuudesta ja populismista 9. maaliskuuta 2017. Juontajana oli Sari Huovinen (keskellä). Kuva: Yle

– Uskon, että perussuomalaiset modernisoituu. Kenties me lähestymme nyt Euroopassa pärjääviä maahanmuuttokriittisiä puolueita. Maahanmuuttokritiikki tulee olemaan meillä ihan varmasti yksi kärki, samoin EU-kriittisyys, visioi puolueensa tulevaa linjaa kansanedustaja Ville Tavio (ps.) A-studio: Talkin keskustelussa torstaina 9. maaliskuuta.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Tavio harkitsee asettumista ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajakisaan. Hän korosti puhuvansa omasta, ei koko puolueen puolesta.

– Se kuulostaa aika hyvältä: maahanmuuttokriittinen, ja EU-kriittisellä kärjellä oleva yleispuolue. Me ollaan yhä pienen ihmisen asialla ja ollaan sitä jatkossakin, Tavio luonnehti mahdollista puolueensa tulevaa linjaa.

Kuten monet puoluetoverinsa, myös Tavio kertoi kannattavansa kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Kannatan (EU-kansanäänestystä). Oli puheenjohtajana kuka tahansa seuraavan puheenjohtajuuskauden, uskon, että tämä tulee olemaan ihan varmasti yksi suuri teema.

Jaakonsaari pöyristynyt

EU:n tulevaisuutta ja populismin nousua käsitellyt A-studio: Talk -keskustelu sisälsi paljon Ville Tavion ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) välistä kipakkaa väittelyä. Kaksikko oli lähes kaikesta eri mieltä.

EU-kansanäänestystä Jaakonsaari ei kannata.

– Se on vähän kummallinen ajatus, koska Suomessa on Euroopan unionin kannatus korkealla, jopa euron kannatus on korkealla. Miksi häiritä vakautta sillä tavalla, että tehdään kansanäänestys? Meillä on eduskuntavaalit, siellä voidaan käydä keskustelua Euroopan unionista. On eduskunnan asia määritellä Suomen Eurooppa-linja, Jaakonsaari täräytti.

Hän kritisoi myös Ville Tavion myönteistä suhtautumista muiden EU-maiden populistipuolueisiin.

– Tuo oli uutinen, mitä sanoit, että perussuomalaiset haluaa lähentyä Euroopan populistipuolueita ja maahanmuuttokriittisiä. Tähän saakkahan Soini on varonut sitä, ja hän ei ole osallistunut esimerkiksi Geert Wildersin johtamiin Euroopan äärioikeistopopulistipuolueiden kokouksiin. Tuo kertoo kyllä aika huonoa uutista Suomelle ja Euroopalle.

Jaakonsaari sanoi kunnioittavansa perussuomalaisten väistyvää puheenjohtajaa Timo Soinia, koska hän on irtisanoutunut rasismista.

Tutkijat: käänne olisi historiallinen

Populismin tutkija, dosentti Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoi kansanedustaja Sampo Terhon (ps.) olevan oikeassa siinä, että perussuomalaisten pitää määritellä itsensä uudestaan. Terho ilmoittautui puheenjohtajakisaan maanantaina.

Palosen mukaan perussuomalaiset hyppäsi oikeistopopulismin kelkkaan jo 2000-luvun alussa. Sen jälkeen perussuomalaiset profiloitui kuitenkin lähinnä yleispuolueena, mutta suunta voi muuttua.

– Nyt voidaan nähdä, että jos tämä siirtymä tapahtuu, että perussuomalaiset lähentyy muita, hyvin tiukkaa linjaa vetäviä oikeistolaisia puolueita, jotka ovat populistisiakin tavallaan, niin siinä he ottavat uuden historiallisen harppauksen ja siirtyvät populismissaan ihan uudenlaiseen muotoon. Ei ole enää ehkä sitä yleispuolueen kaltaista. Näitä kahta on vaikea tehdä samaan aikaan, Palonen kuvaili.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sanoi perussuomalaisten olevan nyt taitekohdassa.

– Puolueen kannatus on lähestulkoon puoliintunut, se on alle 10 prosenttia, mikä lisää panoksia ja saattaa lisätä radikalisoitumisen tarvetta. Täytyy terävöittää viestiä, jonka hallitusvastuu on ehkä hämärtänyt. Voi olla, että nähdään irtiottoja, ja saatetaan nähdä myös radikaalimpia puheita, joista nyt saatiin vähän jo esimakua, Aunesluoma sanoi viitaten Ville Tavion kommentteihin.

_Korjattu 10.3. klo 10.38 Toisin kuin jutussa luki, Sampo Terho ei ole europarlamentaarikko vaan kansanedustaja. Europarlamentissa hän oli 2011–2015. _

Suosittelemme sinulle