Hallitus leikkaa ammatillista koulutusta tarjoavien koulujen rahoitusta tänä vuonna 190 miljoonaa euroa. Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit esittävät tänään vihreiden johdolla välikysymyksen leikkausten seurauksista.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n on laskenut, että ammatillisten oppilaitosten rahoitus vähenee tänä vuonna jopa 220 miljoonalla eurolla. Muutos johtuu muun muassa kilpailukykysopimuksesta.
Hallitus kaavailee leikkausten jälkeen koulutuksen reformia, jonka on määrä alkaa ensi vuoden alussa. Leikkaukset ja sen jälkeen tuleva uudistus tuovat isoja muutoksia ammatillisten oppilaitosten ja niissä opiskelevien arkeen:
1. Luvassa on irtisanomisia ja karsintaa
Rahoituksen vähentyessä säästöt kohdistuvat suurimpaan kuluerään, opettajiin. AMKE ry:n mukaan kaikista kustannuksista noin 70 prosenttia menee palkkoihin. Siksi AMKE:n jäsenistössä toteutuneissa yt-neuvotteluissa on jouduttu lakkauttamaan 800 työsuhdetta.
Opetushenkilöstön lisäksi leikkuriin joutuvat aloituspaikat, lähiopetus ja opetustilat.
Tämä uhkaa erityisesti maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia saavuttaa peruskoulun jälkeistä työllistymistä turvaavaa tutkintoa.
Välikysymyksen esittäjät
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen toimitusjohtaja Petri Lempisen mukaan rahoituksen leikkaus aiheuttaa ongelmia erityisesti kalliiden alojen koulutuksissa, joissa koulutus vaatii suuria investointeja tai oppimisympäristöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi maatalous-, metsä- ja logistiikka-alat.
Oppositiopuolueita huolestuttaa eriarvoisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisvaarassa olevien tilanne.
– Tämä uhkaa erityisesti maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia saavuttaa peruskoulun jälkeistä työllistymistä turvaavaa tutkintoa, kun koulutuksen alueellinen saavutettavuus heikkenee, opposition välikysymyksessä todetaan.
2. Opetusta siirtyy kouluista työpaikoille
Hallitus on toteuttamassa ammatillisen koulutuksen reformia lailla, jonka on määrä astua voimaan tammikuussa 2018. Sen tavoitteena on uudistaa oppilaitoksia vastaamaan talouden ja työelämän haasteisiin. Reformissa muutetaan muun muassa ammatillisten oppilaitosten rahoitusta, ohjausta, tutkintoja ja opiskelijavalintoja. Nyt toteutettavat leikkaukset eivät suoranaisesti liity reformiin, vaan reformilla pyritään mahdollistamaan oppilaitosten toiminta leikkausten jälkeen.
Reformissa on tarkoituksena muun muassa siirtää koulutusvastuuta oppilaitoksilta työpaikoille.
– Nyt on jo alkanut kuulua, että työpaikat eivät ole mitään tällaista luvanneet ja elinkeinoelämän edustajat ovat halunneet vastineeksi koulutuskorvauksia oppilaitoksilta. Silloin oppilaitoksilla olisi vieläkin vähemmän rahaa opetukseen, sanoo OAJ:n ammatillisten opettajien puheenjohtaja Päivi Koppanen.
Myöskään Suomen ammattiin opiskelevien liiton eli SAKKIn varapuheenjohtaja Pinja Perholehdon mukaan koulutuksen painopisteen siirto työpaikoille ei ole ongelmatonta.
– Uhkana on, että työpaikat alkavat korvata palkattua henkilökuntaa ilmaiseksi työskentelevillä opiskelijoilla. Pienillä paikkakunnilla opiskelijoilla ei myöskään välttämättä ole sopivia työpaikkoja.
Ylä-Savon ammattiopiston YSAO:n rehtori Kari Puumalaisen mukaan koulutusreformin päälinjat ovat opiskelijoiden etujen mukaisia, mutta rahoitusratkaisut ja yritysyhteistyö aiheuttavat hankaluuksia.
Koulutusvastuu yhdessä työnantajien kanssa saa Puumalaiselta hyväksynnän pienellä varauksella.
– Se vastaa työelämän tarpeisiin ja valmistaa opiskelijoita tulevaan ammattiin. Vielä ei tiedetä, ovatko etenkin pienet yritykset valmiita ottamaan isompaa vastuuta.
Uuden lain mukaan koulutusnäyttöjä voidaan antaa pääsääntöisesti työpaikoilla, mikä voi Puumalaisen mukaan heikentää työturvallisuutta ja laatua. Ongelmana on suuri näyttöjen määrä sekä siitä seuraava näyttöpaikkojen puute. Tällä hetkellä osa näytöistä annetaan oppilaitoksissa.
3. Itseopiskelu lisääntyy
SAKKIn varapuheenjohtaja Pinja Perholehto kertoo, että opiskelijoille ammatillisen koulutuksen leikkaukset näkyvät erityisesti lähiopetuksen määrän vähenemisenä mutta myös ilmapiirin kiristymisenä yt-neuvotteluiden ja opettajien irtisanomisten vuoksi.
OAJ:n Päivi Koppasen uran aikana viikkotuntien määrä on pudonnut 38:sta lähelle 20 viikkotuntia. Useita opettajia turhauttaa tietää, että moni opiskelija pääsisi parempiin tuloksiin, jos heidän kanssaan olisi käytettävissä enemmän aikaa. Myös turvallisuusnäkökulma on huomioitava.
– Esimerkiksi sähköalalla on kyse turvallisuudesta ja sosiaali- ja terveystoimessa on hengenvaarallista, jos opiskelijat eivät opi kunnolla perusasioita, Koppanen huomauttaa.
16-vuotias nuori ei voi saavuttaa ammattitaitoa itseopiskelulla, varsinkin kun oikeanlainen digioppiminen ja etäopiskelu ovat vielä todella lapsenkengissä.
Eini Järvi, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n puheenjohtaja
Koppanen epäilee, kuinka kutistuvat resurssit riittävät reformissa kuvailtuun, jokaiselle opiskelijalle räätälöidyn, yksilöllisen opintopolun rakentamiseen. Hän on huolissaan myös erityisesti enemmän tukea tarvitsevista ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, kun he saavat vähän opetusta ja ohjausta.
– Esimerkiksi kokkiopinnoissa opetuskeittiössä oli samaan aikaan kaksi 30 opiskelijan opetusryhmää. Ei siinä ole opettajalla mitään mahdollisuutta yksilölliseen opetukseen, kuvailee SAKKIn varapuheenjohtaja Pinja Perholehto.
Samanlaista viestiä tuo Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n puheenjohtaja Eini Järvi. Itsekin opiskelijana oleva Järvi kertoo, että ohjaamaton itseopiskelu ja tuntien peruutukset ovat lisääntyneet.
– 16-vuotias nuori ei voi saavuttaa ammattitaitoa itseopiskelulla, varsinkin kun oikeanlainen digioppiminen ja etäopiskelu ovat vielä todella lapsenkengissä, Järvi huomauttaa.
Leikkauksia jo edellisten hallitusten aikana
Opetus- ja opiskelijajärjestöt pitävät hyvänä, että ammatillisen koulutuksen leikkauksista esitetään välikysymys. Toisaalta leikkaus ei ole uusi asia vaan pikemminkin osa jatkumoa.
– Vuosi sitten oli välikysymys korkeakoulun leikkauksista, niin silloin ihmettelin, että miksi ei ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemisestä puhuta mitään. Ammatillisen koulutuksen rahoitus oli suurimmillaan vuonna 2012 ja vuonna 2017 tämä rahoitus on 17 prosenttia pienempi. Samaan aikaan yliopistojen rahoitus on tippunut 2 prosenttia, toteaa AMKE ry:n Lempinen.
OAJ:n ammatillisten opettajien puheenjohtaja Päivi Koppasen mukaan on erittäin hyvä, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset nostetaan esiin opposition välikysymyksessä. Hän kuitenkin muistuttaa, että samat puolueet leikkasivat edellisen hallituksen aikana toisen asteen koulutuksesta suunnilleen saman verran, ja vuonna 2015 keskustapuolue teki välikysymyksen leikkauksista.
– Ehkä se on nyt konkretisoitunut poliitikoille, että mitä leikkaukset käytännössä tarkoittavat.
Lempinen kaivaa muistiaan vielä pidemmälle.
– Nämä leikkaukset ovat alkaneet jo itse asiassa vuoden 2012 jälkeen, ja ne ovat vaikuttaneet eri tavalla eri koulutuksen järjestäjiin. Valitettavaa on se, että tämä ei euroiksi muutu eikä palauta niitä euroja.
Välikysymyskeskustelua voi seurata suorana Yle Areenasta keskiviikkona klo 14 alkaen.