Ga toiči merkičykset voijah olla ihan eriluaduzet. Juuri sendäh tärgei on luadie suomi–karjala-hairehehvedäjät sanat -sanakniigu, kudai avvuttas ellendiä lähisugukieldy parem.
Toiči jo suomenkielizen tekstan lugemine libo kuundelemine vedäy haireheh. Tämä voibi koskie hos perindöllisty ukon da akan paginua. A gu la sanazet juohatetah toine tostu, ga merkičyksetbo ollah toine toizes loitton? Tämä koskou jo karjalan kielen ellendämisty.
Yle karjalankielizii uudizii kiändäi da lugii Päivännouzu-Suomen yliopiston projektututkii Natalia Giloeva (Hiloin Natoi) keriäy minisanakniigastu karjalan kielen riskusanois libo hairehehvedäjis sanois.
– Suomi–karjala- kiändäjäl pidäy mustus da tiediä hyvin nämmä hairehehvedäjät sanazet. Puaksuh net ollah lähäl toine tostu, ga merkičyksetbo ollah ihan eriluaduzet.
– Suomen kielen sana muija juohattau karjalankielisty sanua muijal. Suomelaine sana merkiččöy naistu, ga karjalazen sanazen merkičys on muualla. Äijä tarkoittau suomekse miesty, ga karjalakse äijän on paljon.
Hairehehvedäjät sanazet – yhteh minisanakniigazeh
Natalia Giloeva keriäy hairehenvedäjii sanazii yhtes Timoi Munnen da Santtu Karhun kel. Moine minisanakniigaine vois olla hyvänny abuniekannu äijile kiändäjile, opastujile dai muile karjalan kielen suvaiččijoile. Sanakniigazeh opitah panna kai hairehehvedäjät sanat da ilmavukset, kuduat vai lövvytäh.
– Oččikkovirkeh – Akal himoittau äijäl kalua – sanelou sih näh, gu mučoil on nälgy. Se ylen tahtos syvvä kalua (suom. kalaa).
Yle karjalankielizile uudizile tuhukuul rodih jo kaksi vuottu. Karjalankielizii uudizii luajitah Yleisradivon toimitukses Jovensuus.
– Uudizii lugietah livvinkarjalakse, kudamua toiči sanotah Suomes vie endizeh tabah aunuksenkarjalakse.
Luve sežo