Muutin perheeni kanssa pari vuotta sitten uudelle asuinalueelle Helsingin Kalasatamaan.
Älytaloksi kutsutussa uudessa asunnossa sähkölaitteiden kulutusta saattoi seurata reaaliaikaisesti verkossa, ja päälle jääneet sähkölaitteet sai suljettua etänä.
Samalla vaihdoin sähkösopimuksen tunneittain veloitettavaksi pörssisähköksi. Parin vuoden asumisen jälkeen on aika testata, oliko säästöä todella syntynyt.
Tiedot omasta sähkönkulutuksestamme sain digimuodossa sähköyhtiö Helenin verkkopalvelusta. Sähkön toteutuneet pörssihinnat löysin kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkopalvelusta.
Kävi ilmi, että sähkösopimusten hintahaitari on huikea.
Kahden vuoden sähköenergian hinta vaihteli 228–482 euron välillä. Kallein sähkö maksoi siis yli kaksi kertaa enemmän kuin halvimmat tarjoukset.
Tuntihintainen sopimus osoittautui lähes joka energiayhtiöllä halvimmaksi vaihtoehdoksi. Lähelle pörssihintaisten sopimusten hintatasoa pääsee kolmas sopimusvaihtoehto, kiinteähintainen, mutta määräaikainen vuoden tai kahden sopimus.
Suurin osa ostaa kalleinta sähköä
Kalleinta eli kiinteähintaista sähköä ostaa kuitenkin valtaosa suomalaisista. Sitä sähköyhtiöt myös mielellään kauppaavat.
Hintavertailun perusteella vaihto pörssisähköön uuteen asuntoon muuttaessamme oli kannattavaa. Säästöä kertyi parin vuoden aikana 71 euroa.
Pörssihintainen sähköenergia on Helenillä ollut lähes viidenneksen, 18 prosenttia kiinteähintaista toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta halvempaa. Jos olisin ollut Fortumin asiakas, olisi hintaero on vielä suurempi, 25 prosenttia.
Jos asuisimme omakotitalossa, olisi vuotuinen säästö satoja euroja.
Jos asuisimme omakotitalossa, olisi vuotuinen sähkönkulutus moninkertainen nykyiseen verrattuna, ja säästö satoja euroja. Vähän sähköä kuluttavassa kerrostaloasunnossa leijonanosan sähkölaskusta muodostavat energian siirtomaksut ja sähkövero, joiden suuruuteen kuluttaja ei voi vaikuttaa.
Nämäkin huomioiden vaikkapa Fortumin asiakkaana koko sähkölaskuni olisi pienentynyt 13 prosentilla.
Suurimman säästön sopimuksen vaihdoksessa olisin saavuttanut, jos olisin aiemmin ostanut Parikkalan valon YleisPiika-sähköä, joka on maan kalleinta. Sopimusta vaihtamalla sähköenergian hinta olisi painunut alle puoleen entisestä.
Helpoin tapa säästää sähkölaskussa on kilpailuttaa sähköntoimittajansa säännöllisesti. Vertailu onnistuu sähkönhinta.fi-sivustolla.
Sähköntoimittajan voi valita
Tuntihintaista pörssisähköä ostaa vain 15 prosenttia suomalaisista. Yksi syy laimeaan suosioon on varmasti se, että tunneittain muuttuvien hintojen edullisuutta on vaikea arvioida.
Pörssisähkön alati vaihtelevaa hintaa voi seurata Fingridin Tuntihinta-kännykkäsovelluksella. Puhelimen etusivulla on aina näkyvillä sähkön reaaliaikainen tuntihinta ja tulevien tuntien hintaennuste.
Maaliskuun alkupäivinä Tuntihinta-sovellus kertoi pörssisähkön edellisviikon keskihinnan olleen 3,9 senttiä/kWh. Yön halpoina tunteina hinta painuu alle 2 sentin/kWh.
Entisen kiinteähintaisen sopimuksemme hinnan, 5,79 senttiä/kWh, pörssisähkö ylittää vain harvoin. Yleensä se tapahtuu aamuisin tai alkuillasta, kun sähköä kulutetaan ahkerasti niin kodeissa kuin teollisuudessa.
Havainnon sähkösopimusten hintaeroista vahvistaa myös Energiaviraston vertailu: tuntihintainen pörssisähkö on ollut selvästi halvinta ja kiinteähintainen, toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella hankittu sähkö kalleinta.
Sähkön hinta ei näytä erityisemmin kiinnostavan suomalaisia kuluttajia, vaikka sähkön toimittajansa on voinut valita vapaasti jo vuodesta 1995 lähtien.
Noin puolet kuluttajista ei ole koskaan kilpailuttanut sähköntoimittajaansa, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. Miksi näin on, se on professorillekin arvoitus.
– Varsinkin kun se on niin mahdottoman helppoa, aikaa menee viisi minuuttia.
Jos siis kuulut niihin, jotka eivät tiedä millainen sähkösopimus omassa taloudessa on, ostat todennäköisesti kalleinta sähköntoimittajasi tarjoamaa sähköä.
Passiivisilta asiakkailta toimitusvelvolliset sähköyhtiöt veloittavat listahinnan, joka on poikkeuksetta kallein, toistaiseksi voimassaoleva sopimustyyppi.
Kiinteähintaisen ostaja ei kanna riskiä
Miksi kiinteähintainen sähkö sitten on pörssihintaista kalliimpaa?
Kyse on professorin mukaan riskienhallinnasta.
Kun sähkön myyjä lupautuu myymään asiakkaalle sähköä kiinteään hintaan, joutuu hän itse suojautumaan hintariskiltä. Tällainen vakuutus maksaa, ja myyjä lisää hinnan kuluttajahintoihin.
Tuntihintaisessa sopimuksessa riski sähkön hinnannoususta on asiakkaalla, joten myyjä tyytyy alempaan hintaan, selittää professori hintaeroa.
– Pitkällä aikavälillä tuntihintainen sopimus on teoriassa aina edullisempi vaihtoehto, Jarmo Partanen toteaa.
Näin on varsinkin, kun sähkön hintaa tarkastelee vuosien aikajänteellä, eikä pelkää lyhyen tähtäimen hintaheilahteluja.
Alaa työkseen seuraavalla asiantuntijalla itsellään on kuitenkin kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus. Eikö teoria toimikaan käytännössä?
Partanen kertoo suojautuneensa määräaikaisella sopimuksellaan hinnannousun riskiltä. Edellisen sähkön hintakuopan aikaan tehty sopimus takaa vakiohinnan seuraaviksi kahdeksi vuodeksi.
Suomessa sähkö on eurooppalaisessa vertailussa halpaa
Yksi syy kuluttajien haluttomuudelle kilpailuttaa sähköntoimittajaansa voi olla se, että Suomessa sähkö on eurooppalaisessa vertailussa halpaa. Tanskassa ja Saksassa sähkön kuluttajahinnat ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.
– Meillä on entistä enemmän tuuli- ja aurinkotuotantoa, jonka polttoainekustannus on nolla. Samaan aikaan sähkön kulutuksen kasvu on vaatimatonta, ja se jopa laskenut useana vuonna. Tämä pitää sähkön keskihinnan alhaisena, Jarmo Partanen kertoo.
Tutkijan valistunut arvaus on, että halvan sähkön aika jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijan valistunut arvaus on, että halvan sähkön aika jatkuu myös tulevaisuudessa. Ajallisesti vaihteleva tuuli- ja aurinkosähkötuotanto lisääntyy jatkossakin. Tämä on omiaan lisäämään myös sähkön tuntihintojen vaihtelua.
Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa sähköä on ajoittain tarjolla paljon ja halvalla, toisina hetkinä niukasti ja kalliimpaan hintaan.
Olenko kännykästä sähkön hintaa seuratessani siis todellinen edelläkävijä?
– Kuulut kyllä hyvin pieneen vähemmistöön, professori naurahtaa.
Jarmo Partasen mukaan keskivertokuluttajalle tärkeimmät asiat ovat toimitusvarmuus ja helppous. Plussaa on tuotannon ympäristöystävällisyys.
Tunthintainen sähkö voi vähentää kokonaistuotannon tarvetta
Kiinteät sähkönhinnat ovat totuttaneet kuluttajat siihen, että sähköntuotanto mukautunut suuriinkin kysynnän muutoksiin.
Siirtyminen pörssihintaisiin sopimuksiin olisi Jarmo Partasen mukaan kuitenkin erittäin toivottava kehityssuunta.
Kiinteällä hinnalla sähköään ostavat eivät sähkön hintapiikkejä huomaa, mutta moni tuntihintaista sähköä ostava saattaa jättää sähkösaunan lämmittämättä kalleimpien tuntien aikaan.
Tästä kysyntäjoustosta hyötyisivät niin yhteiskunta kuin kuluttajat. Jos korkea hinta saisi sadattuhannet sähkön ostajat siirtämään sähkön kulutusta halvemmille tunneille, ei uutta tuotantokapasiteettia tarvitsisi rakentaa entiseen tapaan.
Pitkän päälle tämä näkyy myös kuluttajan kukkarossa keskimäärin alempana sähkön hintana.
Moni karttaa pörssisähköä, koska sähkön hintapiikit pelottavat. Tulevaisuudessa markkinahintaisen sähkön ostajien avuksi tulee automaatio, ennustaa professori Partanen.
Nykyisiä älykkäämmät sähkölaitteet osaavat tulkita hintatietoa ja säätää toimintaansa sen perusteella. Fiksu lämminvesivaraaja lämpiää silloin, kun sähkö on halpaa.
Sähköauton akulla voi tehdä jopa pientä bisnestä.
Sähköauton akulla voi tehdä jopa pientä bisnestä. Yön halpoina tunteina täyteen ladatun akun energiaa voi joko käyttää itse – tai myydä kalliin sähkön tunteina takaisin verkkoon, jos auto sattuu seisomaan käyttämättömänä.
Teksti: Petja Partanen