Virologia merkitsee eri tutkijoille erilaisia suuntauksia. Huttunen korostaa virusten ja solujen vuorovaikutusta, sillä virukset aiheuttavat todella paljon erilaisia sairauksia ympäri maailman.
– Jotta me tiedetään miten näitä sairauksia mahdollisesti pystytään hoitamaan, meidän täytyy ymmärtää miten virus toimii solujen sisällä.
Väitöskirjatyössään Jyväskylässä Huttunen tutki enterovirus-perheen viruksia. Nämä virukset aiheuttavat ihmisissä nuhakuumetta, aivokalvotulehdusta, sydänlihastulehdusta, enterorokkoa ja ihottumatauteja. Huttusen väitöstyön tietoja voidaan hyödyntää erityisesti tämän ryhmän viruksille kehitettävien antiviraalisten lääkkeiden sekä rokotteiden suunnittelussa.
– Enterovirus aiheuttaa tosi laaja-alaisia sairauksia nuhakuumeesta aina aivokalvontulehdukseen, joka voi olla tosi ikävä ja vaarallinen vaikka vastasyntyneillä lapsilla, kertoo Huttunen.
Virukseen tepsii vain rokote
Huolimatta enterovirusten yleisyydestä ja niiden aiheuttamista suurista kustannuksista terveydenhuollossa, ainoastaan poliovirusta vastaan on kyetty kehittämään rokote. Muita entero-viruksia vastaan ei ole olemassa juurikaan lääkkeitä.
– Ainut keino viruksia vastaan ovat rokotukset. Sen takia lääkäri yleensä haluaa ottaa selville onko sinulla viruksen vai bakteerin aiheuttama nuhakuume, jotta tietää voiko antibiootteja antaa. Ne ovat vain ja ainoastaan bakteereja varten
Nuoresta iästään huolimatta Moona Huttunen on työskennellyt virusten parissa jo kahdeksan vuotta. Jäppilästä Pieksämäen kupeesta kotoisin oleva Huttunen valmistui filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa tutkimalla enteroviruksia Varpu Marjomäen ryhmässä. Väittelyn jälkeen Huttunen siirtyi Lontoon University College London –yliopistoon tutkimaan vaccinia-virusta tohtori Jason Mercerin kansainvälisessä tutkimusryhmässä.
Biologian opettajille kiitokset
Huttusta on jo lukioajoista lähtien kiinnostaneet erityisesti solut. Ammatinvalinnastaan hän jakaa isot kiitokset yläasteen ja lukion biologian opettajille. Viruksia hän pitää erittäin hyvänä työkaluna solujen toiminnan tutkimiseen.
– Virukset ovat sellaisia kavereita, jotka eivät ole elossa ollenkaan ilman isäntäsolua. Virusten on aina päästävä isäntäsolun sisään, jotta ne pystyvät tuottamaan itsestään kopioita ja jälkeläisiä. Virus yrittää sitten säädellä solua ja solu kamppailee vastaan. Siinä on kyllä todella paljon tutkittavaa, kertoo Huttunen.
Virustautien Tutkimussäätiön (siirryt toiseen palveluun) Jyväskylän Virologipäivillä palkitsema Moona Huttunen pitää erittäin tärkeänä sitä, että nykylääketieteessä erilaisia viruksia hyödynnetään muun muassa rokotetuotannossa ja syöpähoidoissa.
Lontoossa Huttunen tutkii isorokko-viruksen läheistä sukulaista vaccinia-virusta, johon perustuvalla rokotuskampanjalla Maailman terveysjärjestö WHO onnistui isorokon hävittämisessä.
– Maailmanlaajuisesti virustaudit ovat todella iso juttu. Esimerkiksi Aidsia aiheuttava HIV ja maailmankartalta kokonaan 1980 poistunut isorokkovirus.
Globalisaatio vauhdittaa virustutkimusta
Lisääntynyt tavaroiden ja ihmisten liikkuminen sekä viime vuosina ilmaantuneet uudet, mahdollisesti erittäin vaaralliset virustaudit ja bioterrorismin uhka korostavat virustutkimuksen ja viruslääkkeiden kehityksen tärkeyttä.
– Ehdottomasti on pysyttävä ajan hermolla, että mitkä ovat seuraavat ongelmia tuottavat virustaudit. Isorokkoepidemiankin voi olla joskus mahdollista eläinperäisistä viruksista muuntumalla tai bioterrorismin kautta. Sen takia vaccinia-viruksen tutkiminen on vielä nykypäivänäkin tärkeää.
Vaikka ajan hermolla pysytäänkin, tutkimukseen kuluu paljon aikaa. Tutkimuksesta saattaa olla hyötyä, kun esimerkiksi viiden tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua tarvitaan lääkettä uuteen virukseen.
– Jos lääkettä tarvitaan 20 vuoden päästä ja sitä virusta ei ole ollenkaan tutkittu, niin siinä saattaa käydä tosi ikävästi, muistuttaa virologi Huttunen.
