Historian professori: Suomen itsenäistyminen ei ollut mitenkään erikoinen tapaus

Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta joulukuussa. Professori Pertti Haapala korostaa vertailevaa ja kansainvälistä näkökulmaa Suomen tapahtumien ymmärtämiseksi.

– Ilman ensimmäistä maailmansotaa Suomen itsenäistyminen ei olisi tullut edes käsittelyyn. Toinen tärkeä tekijä on Venäjän hajoaminen. Kaikki liittyy siihen isoon kuvaan, josta voi sanoa että Suomi oli kovin pieni pala. Meiltä ei kysytty oikeastaan mitään, kun puhutaan isoista linjoista noina vuosina.

Tampereen yliopistossa Suomen historian professuuria hoitava Haapala johtaa Suomen Akatemian nimeämää yhteiskunnan historian huippuyksikköä. Tutkijat Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa keskittyvät mm. suomalaisen yhteiskunnan muodostumiseen 1400-2000 luvuilla. Hankkeeseen osallistuu myös ulkomaisia tutkijoita, mikä tuo tärkeitä laajennuksia näkökulmiin.

– Meillä on tapana katsella asioita omasta vinkkelistä ja se on usein kansallisvaltion vinkkeli. Se antaa väärän kuvan siitä, mistä on kysymys, koska mitään toisistaan riippumattomia valtioita tai yhteiskuntia ei ole koskaan ollutkaan eikä ole varsinkaan tällä hetkellä.

– Jos ruvetaan niitä rajoja korostamaan, niin suljetaan silmät todellisilta riippuvuuksilta.

Ensimmäisessä maailmansodassa Euroopan imperiumit hajosivat kansallisvaltioiksi. Haapalan mielestä sodasta ei ole oikeastaan mitään opiksi otettavaa.

– Silloin kovasti viljelty nationalismi ei ratkaissut yhtään ongelmaa maailmasta. 1920- ja 1930-luvuilla nationalismi vain yltyi. Jos ajatellaan että toinen maailmansota oli ensimmäisen maailmansodan seuraus, niin saldo alkaa näyttää tosi huonolta.

– Tarkoitan sitä, että ensimmäinen kompromissi, vaikka se tuntuisi kuinka pahalta, on aina parempi kuin seuraava.

Entä tämän päivän Euroopan tilanne? Mihin Haapala näkee meidän olevan menossa, kun britit ovat lähdössä EU:sta, Yhdysvalloissa kansalliset edut ovat etusijalla ja eri puolilla sulkeudutaan muurien raoista kyräilemään.

– Vaikea arvata, mutta en näe tässäkään mitään näkymää sille, että Brexit tai Yhdysvaltojen eristäytyminen ratkaisisi jonkin ongelman, joka näissä maissa on. Ne pitäisi ratkaista jollakin muulla tavalla. Myös Suomen ongelmia ei ratkaista eristäytymällä EU:sta, koska ne ongelmat eivät varmaankaan johdu EU:sta.

Avaa kuvien katselu

Vuoden 1917 käänteissä Suomen itsenäistymiskehitys eteni pitkälle maaliskuun vallankumouksen jälkeisenä aikana.

– Silloin ei kyllä puhuttu omasta valtiosta, vaan ajateltiin hyväntahtoisesti, että Suomesta voisi tulla demokraattinen tasavalta, joka olisi osa Venäjän tasavaltaa. Tästä päästiinkiin sopimukseen vain pari päivää ennen bolsevikkivallankumousta.

– Ilman bolsevikkivallankumousta Suomi olisi pysynyt ainakin toistaiseksi Venäjän osana.

Neuvostojohto tunnusti Suomen itsenäistymisen, allekirjoittajina olivat mm. Lenin ja Stalin.

– Tärkeintä on tietysti se että Lenin pisti nimensä paperiin ja yksi hailee on sillä, mitä taka-ajatuksia hänellä oli. Sen jälkeen kun nimi oli paperissa, asiat menivät eri tavalla kuin olisivat muuten menneet, Pertti Haapala pohtii.

Leninin ja Stalinin tilannearvio oli, että Suomen vallankumousta voidaan edesauttaa antamalla suomalaisille itsenäisyys.

Suomen itsenäistymisen juhlavuonna on syytä kerrata, miten Suomen itsenäistyminen on meille kerrottu eri aikoina. Professori Pertti Haapalan mielestä vuoden 1917 selittämistä on varjostanut seuraavan vuoden tapahtumat.

– Vuosi 1918 oli ainakin voittajien mukaan yhtä kuin sota itsenäisyyden puolesta. Siitä jäi 50 vuoden trauma: Toiset ovat itsenäisyyttä vastaan ja toiset kovasti sen puolesta. Tästä ei hävinnyt osapuoli lainkaan pitänyt.

Näkemykset yhdistyivät professori Pertti Haapalan mukaan 1960-luvulle tultaessa.

– Sovittiin, että kumpikin osapuoli oli hyvällä asialla, mutta olosuhteet olivat huonot ja sen takia ajauduttiin sisällissotaan.

– Viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty aika paljon kriittisempää tutkimusta, joka on koskenut kumpaakin osapuolta. Uusi piirre on se, että, kun tutkijat vertaavat sitä, mitä tapahtui muualla Euroopassa samaan aikaan, niin ei tämä Suomen tapaus niin erikoinen ollutkaan.

Suomi 100 -juhlallisuudet ovat alkamassa ja juhlapuheiden tulva on edessä. Historiantutkijalla on korva herkkänä, ettei unohtuisi se, mitä vuonna 1917 tapahtui. Puheissa tapahtumia tavataan yksinkertaistaa ja käyttää historiaa omien tarkoitusperien edistämiseksi.

– Varmasti mitään yhtä historiaa ei ole ja onneksi sellaista yhtä näkemystä ei enää ole. Se olisi huonon yhteiskunnan merkki.

Se, mikä historian professoria näyttää ärsyttävän, on asioiden sekoittaminen. Jos itsenäistymisen historiaa ei enää peitetä sisällissodalla, niin sitten itsenäisyys sotketaan jo toiseen maailmansotaan.

– Sanotaan, että nykyään lapsetkin luulevat että Suomi itsenäistyi vuonna 1944,  koska meillä on niin paljon puhuttu itsenäisyyspäivänä toisesta maailmansodasta.

– Me katsomme Tuntematonta sotilasta televisiosta, vaikka se kuvaa kyllä ihan eri tapahtumia. Lievä tappio toisessa maailmansodassa oli merkittävä asia, mutta ei Suomi itsenäistynyt siinä, Pertti Haapala hymähtää.

Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvä konferenssi alkaa Tampereella keskiviikkona 15.3 klo 18 yleisöluennolla Tampere-talossa. Kansainvälinen tapahtuma jatkuu yliopistolla lauantaihin saakka.