ISSAWIYA/BEIT EL Maaliskuun ensimmäisen päivän yönä ovelta kuului kohtalokas koputus. Itä-Jerusalemin asukkaan Khaled Mahmoudin ovella seisoivat Israelin rajapoliisit, jotka ilmoitivat tulleensa purkamaan hänen talonsa.
– He kehottivat meitä lähtemään heti. Aikaa oli puolitoista tuntia, Khaled Mahmoud sanoo.
Nyt Mahmoudien koti on raunioina. Vielä muutama viikko sitten talossa asui 30 ihmistä.
Khaled sukulaisineen sai mukaansa ainoastaan hätäisesti laukkuihin sullotut vaatteet. Huonekalutkin jäivät sisään.
Talo murskattiin yhdessä päivässä. Nyt perheen jääkaappi ja rikkinäinen akvaario retkottavat rauniokasan vieressä.
Israelin viranomaisten mukaan talo oli purettava, koska sillä ei ollut rakennuslupaa.
– En odottanut, että näin tapahtuisi, sillä minulla oli asianajaja hoitamassa asiaa.
Perhe oli jo maksanut heille määrätyistä sakoista suurimman osan. Noin 19 000 euron sakoista oli jäljellä enää 3 000 euroa. Talo oli rakennettu Mahmoudin suvun hallussa vuosisatoja olleelle tontille.
Issawiyassa yli sata rakennusta on purku-uhan alla
Perheen uudessa vuokra-asunnossa olosuhteet ovat huomattavasti entistä kotia ankeammat, esimerkiksi perheen tytöille ja pojille ei ole omia huoneita.
Vaimo Nariman Mahmoud huokaa raskaasti, kun pariskunta näyttää palestiinalaisen tv-kanavan kuvaamaa videota purkupäivältä.
– Vaikka meillä on henkilökortit, käymme töissä ja maksamme veroa, emme ole samanarvoisia juutalaisten kanssa, Nariman sanoo.
Tilanne ei ole epätavallinen 16 000 asukkaan Issawiyassa, joka sijaitsee Israelin vuoden 1967 sodassa valtaamassa Itä-Jerusalemissa. Purku-uhan alla on täällä yli 130 rakennusta
– Rakennuslupia on lähes mahdoton saada. Asukasluku täällä on kaksinkertaistunut vajaassa 20 vuodessa, mutta Jerusalem ei ole suunnitellut asuntoja kasvavalle väestölle, sanoo Hani Issawi kaupunginosan siviiliasioiden komiteasta.
Hänen mukaansa Israel haluaa ajaa palestiinalaiset ulos Jerusalemista.
– Israel haluaa, että Jerusalemissa on arabeja korkeintaan 30 prosenttia ja juutalaisia 70 prosenttia. Nyt suhde on 40–60. Arabit on siis ajettava pois, Issawi sanoo.
"Palestiinalaisten oma valtio uhattuna"
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet, siitä että hän ei pidä niin sanottua kahden valtion mallia rauhan ehtona, huolestuttavat palestiinalaisia.
Khaled Mahmoudin mielestä kahden valtion malli, eli se että palestiinalaiset saisivat oman valtionsa, on ainut mahdollisuus, vaikka Israelin nykyinen oikeistohallitus ei edistä hanketta mitenkään, päinvastoin.
– En usko mihinkään yhteisen valtion malliin, sillä jokainen haluaa oman vapautensa. Olemme eläneet 50 vuotta miehityksen alla. Haluamme viimein rauhan, hän sanoo.
Myös Issawiyan asukkaiden valitsemassa komiteassa työskentelevä Hani Issawi on sitä mieltä, että kahden valtion mallia ei voi hylätä.
– Periaatteessa voisin elää samassa valtiossa juutalaisten kanssa, mutta en usko, että he olisivat valmiita kohtelemaan meitä tasa-arvoisesti, Issawi sanoo.
Beit Elin siirtokunta odottaa Trumpin tekoja toiveikkaana
Mielipiteet Trumpin Lähi-idän politiikasta ovat täysin toisenlaisia Beit Elin siirtokunnassa Länsirannalla. Siirtokunta perustettiin 40 vuotta sitten, ja se sijaitsee aivan palestiinalaisten hallintokaupungin Ramallahin pohjoispuolella.
– Olen optimistinen. Yhdysvaltojen uusi hallinto näyttää paremmalta kuin ehkä mikään muu hallinto tähän mennessä, Beit Elin asukas Chaim Siberstein sanoo.
Silberstein johtaa uskonnollista ja kansallismielistä järjestöä nimeltä Keep Jerusalem.
Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että Trump on nimennyt seuraavaksi Yhdysvaltain suurlähettilääksi Israeliin David Friedmanin, jonka perheellä on vuosikymmeniä jatkunut suhde Beit Eliin.
Friedmanin isä oli rabbi, ja perheen johtama instituutti on tukenut Beit Elin uskonnollisia kouluja noin kahdella miljoonalla dollarilla vuosittain.
– Rahat käytetään muun muassa opettajien palkkoihin, Silberstein sanoo.
Beit Eliin kaavaillaan satoja uusia asuntoja
Siirtokunnalla on mittavat laajentumissuunnitelmat. Asukkaita on nyt 6 500, mutta lähivuosina määrä on tarkoitus kasvattaa 10 000:een, Silberstein kertoo.
Siirtokuntien rakentaminen on suuri kansainvälinen kiistakysymys. Esimerkiksi YK pitää niitä laittomina ja esteenä kahden valtion malliin perustuvalle rauhansuunnitelmalle.
Presidentti Barack Obama suhtautui siirtokuntiin nihkeästi, vaikka hänenkään kautenaan niiden rakentaminen ei täysin pysähtynyt.
– Uskon, että Trumpin hallinnolla on myönteisempi suhtautuminen Israelin oikeuteen asuttaa raamatullista maata, hän sanoo.
Friedmanin instituutin talo on rakennettu kiistellylle maalle
Siirtokuntien asukasmäärä kasvaa jatkuvasti. Osasta käydään oikeustaisteluja, koska ne on rakennettu palestiinalaisten omistamalle maalle. Myös Friedmanin perheen instituutti sijaitsee palstalla, jota palestiinalainen perhe on oikeudessa yrittänyt todistaa omakseen.
Chaim Silberstein ei tunnusta, että Beit Elin siirtokunta olisi palestiinalaisten maalla. Hänen mukaansa oikeuden päätös vuodelta 1979 määräsi maata armeijan ja siirtokuntalaisten käyttöön. Palestiinalaiset sanovat, että kolmasosa Beit Elistä on maalla, jolla on palestiinalainen omistusoikeus.
Tulevasta rauhanratkaisusta Silbersteinillä on se näkemys, että palestiinalaisille ei tule antaa omaa valtiota eikä Israelin kansalaisuutta.
– Juutalaisille kuuluu koko Länsiranta Jordanjoesta Välimerelle. Länsirannalla oleville palestiinalaisille pitäisi palauttaa Jordanian kansalaisuus, kuten oli ennen vuotta 1988, hän sanoo.
Veteraanihistorioitsija: Israelista on tullut "herrakansademokratia"
Kasvava Israelin ja palestiinalaisalueiden eriytyminen tyrmistyttää 83-vuotiasta israelilaista historioitsijaa ja kolumnistia Meron Benvenistiä. Hän katsoo kuuluvansa pieneen joukkoon, joka yhä muistaa minkälaisin ajatuksin Israelin valtiota lähdettiin perustamaan.
– Sen piti olla tasa-arvoinen paikka kaikille, hän sanoo.
– Nyt Israelista on tullut apartheid-valtio ja "herrakansan demokratia", jossa oikeudet koskevat vain yhtä etnistä ryhmää, Benvenisti jyrähtää.
Benvenisti toimi myös Jerusalemin pormestarina jonkin aikaa 70-luvulla. Nykypoliitikkojen puheisiin hän sanoo olevansa lopen kyllästynyt.
– 50 vuotta miehitystä ja 70 vuotta Israelin olemassaoloa ovat johtaneet siihen, että miehityksestä on tullut pysyvä olotila. Ja Israel aikoo jatkaa miehitystä, hän sanoo.
Kahden valtion mallista puhumista Benvenisti pitää silmien sulkemisena todellisuudelta.
Elinkelpoisen palestiinalaisten valtion perustamiseen ei hänen mielestään ei nykyisessä maantieteellisesti ja poliittisesti pirstoutuneessa tilanteessa ole mahdollisuuksia.
– Olisi jo aika alkaa keskustella vaihtoehdoista, hän toteaa.
