Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Ainutlaatuisesta kokeilusta tuli menestys: Päihdekuntoutujat ovat palvelutalon odotetut vieraat

Palvelutalossa asuva Veikko, 86, laittaa vierailut kalenteriinsa. Oman käynnin merkitys tuntuu päihdekuntoutujasta hyvältä.

vanhuksia pöydän äärellä
Yhteiset tapaamiset ovat sekä A-kodin ja palvelutalon asukkaille tärkeä ja odotettu hetki. Kuva: Carolus Manninen / Yle
Liisa Leinonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Ensin leivotaan pullaa, sitten lauletaan yhteislauluja ja lopuksi juodaan pullakahvit. On taas se päivä, jolloin päihdekuntoutujat Kankaanpään A-kodista ovat tulleet Ruskalinnan palvelutaloon.

Tulijoita jännittää. Pitkä aika päihdemaailmassa vieraannuttaa tavallisesta elämästä. Kahvipöytäkeskustelut säästä ja maailmanmenosta voivat olla vaikeita.

Yksi Kankaanpäästä vierailulle tullut on Tino. Elämään ovat kuuluneet päihteet 13-vuotiaasta saakka, viimeiset neljä vuotta käyttö on ollut päivittäistä.

– Sairaalaa, putkaa ja katkoa, kuvaa Tino viime vuosien elämää. Nyt käynnissä oleva pidempi kuntoutus on kantanut puolen vuoden mittaiseen raittiuteen. Elämä tuntuu paremmalta.

Käynti Ruskalinnan palvelutaloon on Tinolle neljäs.

– Tämä on tosi erilaista ja jännittää tulla tänne. Mutta sitten kun täällä on, niin meininki on tosi rentoa ja hauskaa. Tämä on jotain sellaista, mitä mä en ole ikinä tehnyt, sanoo Tino.

Tunne siitä, että on kaivattu ja haluttu vieras, tuntuu hyvältä.

– Veikkokin kertoi, että on laittanut ylös kalenteriinsa päivämäärät, koska me olemme tulossa. Se lämmittää mieltä, sanoo Tino ja katsoo viereensä.

Tinon vieressä istuva 86-vuotias Veikko Björkvist myhäilee.

– Lasken kalenterista aina kolmen viikon päähän, että nyt kankaanpääläiset voivat taas tulla.

Kokeilusta tuli pysyvä käytäntö

Ikäihmisten ja päihdekuntoutujien tapaamiset ovat yksinkertainen ja hyvä idea, joka sai alkunsa lenkkipolulla sairaanhoitaja Jenni Kukkulan ja hänen samalla alalla toimivan ystävänsä kesken. Toinen oli nähnyt päihdetyössä yhteiskunnasta sivuun joutuneiden arjen, ja toinen tiesi kuinka pitkiä ja hiljaisia saattoivat ikäihmisten päivät olla.

– Päihdekuntoutuksessa olevat potilaat tarvitsevat kokemuksia siitä, millaista on olla selvinpäin ihan tavallisissa vuorovaikutustilanteissa, sanoo Kukkula.

Päihdekuntoutuksessa olevat potilaat tarvitsevat kokemuksia siitä, millaista on olla selvinpäin ihan tavallisissa vuorovaikutustilanteissa.

Jenni Kukkola

Kankaanpään A-kodissa asuvat päihdekuntoutujat ovat tehneet vierailuja ikäihmisten luokse nyt jo seitsemän vuoden ajan.

Vierailut ovat tärkeitä kaikille. Yhteiset tapaamiset ovat sekä A-kodin ja palvelutalon asukkaille tärkeä ja odotettu hetki.

– Päihdekuntoutujat eivät enää ole jotain, joka siirretään yhteiskunnasta sivuun, vaan tämä tuo heidät jälleen osaksi yhteiskuntaa. Tämä antaa heille rohkeutta siihen, että kun he aikanaan lähtevät A-kodilta pois, he kuuluvat osaksi yhteiskuntaa, sanoo Kukkula.

Suomessa harvinaisuus

Osa kohtaamisista on täynnä jännitystä. Päihteiden käyttöön uponnut ihminen ei välttämättä ole tullut pitäneeksi yhteyttä omiin sukulaisiinsa pitkiin aikoihin. Kosketus normaaliin keskusteluun toisen ihmisen kanssa on katkennut, eikä sitä ole helppo löytää uudelleen.

– Tämä on heille hyvin tärkeää. He saavat uusia kokemuksia ja varmuutta ulkopuolelle siitä, että he pärjäävät myös uusissa tilanteissa, sanoo Kukkula.

lauluhetki
Päihdekuntoutujien ja ikäihmisten yhteisten lauluhetkien tavoite on tunnelma, ei puhdas laulu. Kuva: Carolus Manninen / Yle

Yhdessäolon ensisijainen tarkoitus on tehdä mukavia asioita yhdessä. Joskus ulkoillaan ja joskus pelataan bingoa. Opetellaan siinä sivussa seuraamaan toisia ihmisiä ja joskus myös kantamaan huolta.

– Jos jonkun ikäihmisen kunto on esimerkiksi mennyt huonoksi, se saattaa jäädä mietityttämään, sanoo Kukkula.

Ruskalinnan palvelutaloon ei ole kantautunut, että jossain muuallakin olisi käytössä samanlainen tapa.

– Tämän seitsemän vuoden aikana ei ole tullut vastaan toista tällaista samanlaista.

Ikivihreitä vaikka nuotin vierestä

Kulkurin valssin kaltaiset ikivihreät eivät Tinolta luonnostaan taivu, mutta mukana lauletaan silti. Laulun puhtaus on sivuseikka, tärkeintä on korkea tunnelma.

– Yritän aina kuitenkin parhaani, että saatais yhdessä pidettyä hauskaa ja lauleskeltua.

Veikko Björkvist on harrastanut kuorolaulua pitkään. Hän pahoittelee, ettei ääni enää vuosien jälkeen ole entisellään.

– Ääniala laskee ja laskee, eikä aina saa sävelestä kiinni kuten pitäisi saada.

Pitkä eletty elämä näkyy ikäihmisten asenteissa vierailulle tulevia päihdekuntoutujia kohtaan. Vieraat otetaan vastaan sellaisenaan, tatuointeineen kaikkineen.

– Näyttää siltä, että minä olen täällä Ruskalinnassa vielä pitkän aikaa. Ilman näitä vierailijoita aika olisi yksitoikkoista, sanoo Veikko Björkvist.

Kankaanpään A-kodin kuntoutuja Tino sanoo, että ensin käynnit Ruskalinnan palvelutaloon olivat omalle epämukavuusalueelle menemistä.

– Aluksi oli tosi vaikea tulla, koska en ole ollut vanhusten kanssa juurikaan tekemisissä. Pikku hiljaa se on helpottanut, ja nyt tänne on jo tosi mukava tulla, Tino sanoo.

20.3. kello 5:11 Kukkola korjattu Kukkulaksi

Muokattu 20.2.2020. Jutusta poistettu päihdekuntoutujan sukunimi vastaavan päätoimittajan päätöksellä.

Suosittelemme