Tutkija Taija Härkki haluaa vähän saarnata.
Hänen mielestään liian harvat vanhukset tai toimintakyvyltään heikentyneet ihmiset tietävät mahdollisuudesta ostaa sosiaalipalveluja ilman arvonlisäveroa.
Arkea helpottavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kotipalvelun tukipalvelut, jotka käytännössä tarkoittavat siivoamista, ikkunanpesua, kaupassakäyntiä ja saattoapua.
Lisäksi palvelujen hintaa voi alentaa hakemalla kotitalousvähennystä.
Härkki laskee, että lakipykälän ansiosta ne, jotka ovat siihen oikeutettuja, voivat säästää jopa puolet palveluntarjoajien normaalihinnoista.
– Jos siivouspalvelun keskihinta yhdeltä tunnilta olisi noin 33 euroa, arvonlisäverottomana ja kotitalousvähennyksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi jää siitä noin puolet, eli 15-20 euroa.
Taija Härkkiä harmittaa, että millään taholla ei ole erityistä velvollisuutta kertoa tästä mahdollisuudesta. Siksi hän itse on ottanut asiakseen pitää aiheesta meteliä erityisesti vanhusten takia.
– Minulle soitti pyörätuolissa oleva henkilö, joka olisi saanut palvelut ilman alvia jo kolmen vuoden ajan! Se on sääli, että tätä ei tiedetty.
Palvelusopimuksessa määritetään se, mitä siivotaan
Käytännössä homma etenee seuraavalla tavalla.
Henkilö, jonka toimintakyky heikentynyt, voi ottaa yhteyttä rekisteröityneisiin, yksityisiin sosiaalipalveluiden tarjoajiin.
Palveluntarjoaja ja ostaja tekevät keskenään palvelusopimuksen. Ostaja itse kertoo, millä tavalla hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Se voi olla esimerkiksi iän tuomat rajoitteet, muistisairaus, lonkkaleikkaus, uupuminen omaishoitajana tai pienten lasten kanssa.
Tähän ei tarvita lääkärintodistusta tai muuta virallista lausuntoa. Oma arvio riittää.
Palvelusopimukseen määritellään myös se, mitä palveluja asiakas haluaa ostaa. Esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa kotona siivotaan ja mitä siivotaan.
Lopuksi palveluntarjoaja päättää onko asiakas oikeutettu alvittomaan hintaan. Kun sopimukseen päästään, niin alv-vähennys jää lopulta palveluntarjoajan ja verottajan väliseksi asiaksi.
Tarkat kriteerit kotipalveluiden arvonlisäverottomuuteen löydät täältä.
Mistä rekisteröidyt palveluntuottajat löytyvät?
Sopivan palveluntuottajan löytyminen voi tuottaa päänvaivaa. Osa kunnista on laatinut rekistereitä, joissa eri alojen alvittomien palveluiden tuottajia on listattu.
Esimerkiksi Vantaalla vanhusten avopalvelujen listassa on jo yli 120 palveluntuottajaa. Lisäksi kaupungin edustaja tapaa kaikki ilmoituksen tehneet palveluntuottajat ennen kuin ne lisätään listaan.
– Tapaamisen tarkoituksena on varmistaa yrityksen sopivuus, mutta myös rakentaa kumppanuutta eri palveluntarjoajien kanssa, kertoo kotihoidon esimies Tiia Kotilainen Vantaan kaupungilta.
Vaikka päätösvalta on asiakkaalla, vaihtoehtojen runsaus ei välttämättä tee asiasta yhtään helpompaa. Kaupunki ei voi päätöksenteossa auttaa, koska se ei saa suositella mitään yksittäistä toimijaa, pahoittelee Kotilainen.
–Jos iäkkäällä palvelun ostajalla ei ole lähiomaisia auttamassa, voi päätös olla hankala.
Helsingin kotipalvelun palveluntuottajien rekisterin löydät täältä.
Laillinen mahdollisuus säästää rahaa
Tutkija Taija Härkki toivoo, että hänen perustamalleen Elias.fi-nettisivulle voitaisiin jossain vaiheessa saada kaikki alvittomia sosiaalipalveluja myyvien palveluntuottajien tiedot. Se helpottaisi valintaa ja päätöksentekoa. Härkki haluaa myös rohkaista kansalaisia tarttumaan lailliseen mahdollisuuteen säästää rahaa.
– Me suomalaiset ja erityisesti ikäihmiset pelkäämme, että tässä rikotaan jotain lakia, mutta ei rikota. Minä kehotan kyllä tarttumaan tilaisuuteen!