Koiralla on noin 200 miljoonaa hajuaistisolua ja ihmisellä viitisen miljoonaa. Ei siis ihme, että koiran hajuaisti on noin 44 kertaa parempi.
Koiran hajuaistiin ovat luottaneet kautta aikojen metsästäjät, mutta nykyään ihmisen parhaalle ystävälle on löydetty useita muitakin tehtäviä. Pommikoiria, eksyneiden etsintää, rauniokoiria, huumeiden havaitsemista...
Kettuterrieri Bono on vikkelä liikkeissään, mutta pitkä kuono havaitsee Wise Nose -yhdistyksen hajuradalle kätketyn purkin, jossa on syöpää sairastavan koiran virtsaa. Myös homekoirana toimiva Bono on muiden syöpähajukoirien tavoin harjoitellut pitkään.
– Aloitetaan ihan pienistä määristä. Aluksi on yksi syöpävirtsa ja yksi terve virtsa, sitten vaikeutetaan: yksi syöpä ja kaksi tervettä jne. Nämä koulutettavat koirat ovat haistelleet kaksi vuotta eli siihen mahtuu aika paljon hajuja ja aika paljon naksautuksia ja oppimista, sanoo Susanna Paavilainen, Wise Nose – Suomen hajuerotteluyhdistyksen toiminnanjohtaja.
Hyviä tuloksia
Ensimmäinen koirien kaksoissokkotesti onnistui ja lisää tehdään lähiaikoina. Tutkimuksen tavoite on selvittää koirien hajuerottelukyvyn käyttämistä sairausdiagnostiikassa. Tutkimus on aloitettu erilaisilla nisäsyöpänäytteillä, mutta tarkoitus on testata hajutunnistuskoirien käyttöä myös borrelioosin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa.
Rataa kiertää myös Niina Siljanderin musta hovawart Nex. Purkit kolisevat isojen tassujen merkatessa oikean hajun. Viidestä purkista korkeintaan yhdessä on nisäsyöpää sairastaneen koiran virtsaa. Joskus radalla on vain muita hajuja ja silloin koira ei merkkaa mitään purkeista. Koirien nisäsyöpä muistuttaa ihmisten rintasyöpää.
– Kaksi koiraa käytiin läpi ja radat olivat samanlaiset ja hajut samanlaiset. Kumpikin teki ihan oikein, toteaa tyytyväinen Susanna Paavilainen.
Tutkimusta vetää Helsingin yliopiston eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman. Hänen mukaansa koirien luotettavuutta testataan edelleen, jotta voitaisiin osoittaa niiden kuonon luotettavuus.
– Ne ovat kyllä yllättävän hyviä, joten tässä pysyy into yllä juuri siitä syystä. Kirjallisuuden mukaan koirien herkkyys ja tarkkuus pitäisi olla yli yhdeksänkymmentä prosenttia, mikä on tietysti paljon suurempi kuin moni kemiallinen testi, mitä me käytetään. Meillä on koiria, joilla on tällä hetkellä yli 95-prosenttinen herkkyys ja tarkkuus, Anna Hielm-Björkman kertoo.
Ihmistutkimukset alkamassa
Syöpähajukoirien on tarkoitus seuraavaksi siirtyä tunnistamaan eturauhassyöpäpotilaita virtsanäytteiden perusteella. Tämä on mahdollista, koska ryhmällä on yhteistyökumppanina HUS. Esteenä on monelle muullekin tutkimusryhmälle tuttu ongelma.
– Kunhan rahat ovat tilillä ja eettinen lupa taskussa, pohtii dosentti.
Toinen yhteistyökumppani on Itä-Suomen yliopisto, jonka tutkijat ovat havainneet eri syöpien aineenvaihduntatuotteissa polyamiineja, joita jokaisella syöpätyypillä on omanlaisensa. Juuri näiden erottamiseen koirien tarkka hajuaisti voidaan kouluttaa.
Koirat ovat maailmalla tehdyissä tutkimuksissa pystyneet erottamaan eri syöpätyypit ja havaitsemaan sairauden jo hyvin varhaisvaiheessa, jolloin hoito on aina helpompaa.
Hielm-Björkmanin DOGRISK-tutkimusryhmä on selvittänyt myös koirien omien syöpien riskitekijöitä. Niiden syntymekanismit muistuttavat monella tapaa ihmisten vastaavia. Koirat elävät samassa ympäristössä ihmisten kanssa, joten elintapojen vaikutuksista sairauksien syntyyn löytyy yhtymäkohtia.
