Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen vaatii jääkiekkoseuroilta enempää panostusta naisten jääkiekkoon. Hän haluaisi, että kaikki miesten Liiga-seurat perustaisivat naisten joukkueen ja satsaisivat myös naisten joukkueisiin enemmän. Viidellä Liiga-seuralla on myös naisten joukkue SM-sarjassa. Osalla on joukkue junioriorganisaation alla joko Mestiksessä tai Suomi-sarjassa tai ei ollenkaan naisten joukkuetta.
– Pitäisi saada Liiga-seurat heräämään, että hyvä naisjoukkue on arvo, Mustonen sanoo Yle Urheilulle.
Ruotsissa näin on jo tapahtunut. Miesten pääsarjaseurat ovat reagoineet tilanteeseen. He ovat satsanneet naisten joukkueisiin.
– Koska se on pakko. Siellä on ministeritasolla uhka päällä. Silloin todetaan, että nainenkin on syntynyt.
– Nuorisourheilua ei tueta valtionvaroin, ellei naisilla ja tytöillä ole samat edellytykset harrastaa lajia, Mustonen kertoo.
Liigahallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen ymmärtää Mustosen näkemyksen. Hän kertoo, että tulevassa Liiga-joukkueiden strategiakierroksessa aihe voisi nousta esiin.
– Käydä läpi keskustelu siitä, miten Liiga-seurat tähän suhtautuvat. Minun aikanani sellaista ei ole vielä käyty, viime syksynä Liigahallituksen puheenjohtajaksi valittu Hiltunen sanoo.
Taloudelliset kysymykset haasteena
Hiltusen mukaan haaste on kuitenkin se, että monella Liiga-seuralla olisi vaikeuksia laittaa rahallisesti alkupanosta naisten joukkueeseen. Hiltusen mukaan nuorten SM-sarjan joukkueen pyörittäminen kustantaa noin 250 000 – 300 000 euroa. Naisten Liiga-joukkueen pyörittäminen voisi olla jopa enemmän riippuen pelimatkojen etäisyyksistä.
– Tämä lisäisi kuluja niin pelaaja-, toimitsija-, johto kuin organisaatiopuolellakin. Siitä syntyy kuitenkin menoeriä. Tämä pitäisi hoitua niillä ammattilaisjääkiekolla saatavilla tuotoilla.
– Kun puhutaan ammattilaisurheilusta, niin sen pitäisi olla kannattavaa. Sitten tullaan siihen, että miten Liiga-seura pystyisi tekemään tästä kokonaisuudesta nuorten SM, naisten SM ja Liiga kannattavaa. Liiga-joukkueet tekevät mieluummin yhdessä positiivista tulosta kuin tappiota, jotta tämä on pitkällä tähtäimellä kannattavaa toimintaa, Hiltunen sanoo.
Pitkään Vaasan Sportin hallituksen puheenjohtajaa toimineen Hiltusen mukaan ero Ruotsin ja Suomen tilanteeseen tulee taloudellisessa mielessä.
– Ruotsin SHL:ssä on ihan erilaiset taloudelliset puitteet verrattuna Liiga-seuroihin. Pelkästään mediakorvaukset ovat isommat. Lisäksi markkina ja talous ovat isompia, Hiltunen korostaa.
Naisjoukkueisiin satsaamiseen Hiltunen näkeekin toiseksi vaihtoehdoksi Jääkiekkoliiton tuen.
– Sitten jos Jääkiekkoliitto lähtisi tukemaan voimakkaasti ja auttaisi siinä, niin sitten se antaisi mahdollisuuksia pohtia asiaa, Hiltunen ehdottaa.
Hiltunen sanookin, että ideaa Liiga-joukkueiden suuremmasta panostuksesta naisten joukkueisiin pitäisi pohtia tarkemmin yhdessä Liigan ja Jääkiekkoliiton kanssa huippujääkiekon neuvottelukunnassa.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela korostaa, että Jääkiekkoliitto ei halua asettaa mitään pakkoa Liiga-seuroille perustaa naisten joukkueita ja satsata niihin.
– Urheilun piirissä ei voi montaa asiaa puhtaalla pakolla edistää. Pasin nostama asia on hyvä ja kannatettava. Mutta tämä on sellainen asia, mistä Liiga-seurat tekevät itsenäisiä päätöksiä.
– Huippujääkiekon neuvottelukunnassa käydään hyvin laaja-alaisesti keskustelua kaikesta mahdollisesta huippujääkiekosta. Tämä oli hyvä keskustelunavaus Pasilta. Katsotaan, mitä tämä tuo tullessaan, Nummela muotoilee.
Naisjääkiekon näkyvyys suurimmillaan
Pasi Mustosen mielestä yhteiskuntapoliittinen keskustelu tulee johtamaan siihen, että miesten Liiga-joukkueilla on pakko olla naisten Liiga-joukkue.
– Olemme Ruotsia 5-6 -vuotta myöhässä. Laahaamme pikkuisen perässä. Se on se ydinkysymys, että Liiga-joukkueet heräävät. He näkisivät naisten joukkueen olennaisena osana toimintaansa ja olisivat ylpeitä siitä. Sen jälkeen me saisimme ihan erilaiseen nosteen ja resurssit tyttöjoukkueiden tavoitteille.
Jääkiekkoliitolla on ollut vuosien 2014–2018 strategiassaan tavoitteena naisten roolin nostaminen toiminnan kaikilla tasoilla. Tästä yhtenä osoituksena huippukiekossa on esimerkiksi se, että Mustonen aloittaa 1.5. alkaen Naisleijonien päävalmentajana päätoimisesti. Naisleijonilla ei ole koskaan aiemmin ollut päätoimista valmentajaa.
Nummelan mukaan lähitulevaisuuden suuremman näkyvyyden takia naisjääkiekon arvostus voi kasvaa. Pian alkavat naisten MM-kisat, johon Naisleijonat lähtevät 13 ottelun voittoputkessa. Tavoitteena on myös paluu mitalikantaan.
– Ensi vuonna naiskiekon näkyvyys on vielä suurimmillaan, kun on olympialaiset. Kun hoidamme asioita hyvin ja jos tulee vielä menestystä, niin naisjääkiekko saa paljon näkyvyyttä. Uskon, että yhteiskunnallinen arvostus tulee kasvamaan sitä kautta. Sen jälkeen on hyvinkin mahdollista, että nähdään huomattavasti elinvoimaisempi naisten huippukiekko kuin mitä tällä hetkellä on, Nummela sanoo.