Mustasaaressa taistelu kunnan itsenäisyyden ja kuntaliitoksen välillä on jatkunut lähes 15 vuoden ajan. Jo vuonna 2009 Niklas Lundström tarkasteli pro gradu -työssään kunnan taistelua pirullisena ongelmana.
Kunnilla on edessään suuret muutokset. Kun nykyisin kunnat hoitavat itse julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, siirtyvät ne 1.1.2019 18 maakunnalle.
Paljon keskustelua herättääkin, kannattaako kuntaliitosta suunnitella juuri nyt? Yle Pohjanmaa istutti neljä aiheesta puhunutta vastapuolta keskustelemaan asiasta. Michael Luther ja Johanna Nyman ovat profiloituneet itsenäisyyden kannattajiksi, kun taas Lars Gästgivars ja Monica Sirén-Aura kuntaliitoksen kannattajiksi. Haastattelu toteutettiin ennen kuntavaaleja, joissa Mustasaaren itsenäisyys nousi yhdeksi pääteemaksi. Kukin haastateltava sai itselleen jatkokauden ja täten pohtii tulevalle kaudella myös mahdollista kuntaliitosta. Luvassa on haastava valtuustokausi.
– Kunta kun on ollut tähän asti täyden palvelun talo, jos sanotaan näin. Jatkossa kunta on kuitenkin sivistyskunta, kehityskunta ja hyvinvointikunta kuntalaisille. Tämä tulee olemaan suuri haaste kaikille kunnille, Luther toteaa.
Johanna Nyman ja Monica Sirén-Aura kertovat, että Mustasaari on tällä hetkellä hyvä kunta asua. Kunnassa palvelut pelaavat hyvin. Huoli kuitenkin palveluiden säilymisestä tulevaisuudessa on suuri.
– Mutta kyllähän me nähdään, että kun rahat alkavat loppumaan, niin alkaa koulun sulkemiset ja alkaa mennä pieleen pienissä kylissä. Varmaan jos pienemmistä kylistä mennään kysymään, niin ei saa samaa vastausta kuin minulta, kun asun täällä keskustassa, Gästgivars toteaa.
Kuntalaiset halunneet pysyä itsenäisenä
Viime sunnuntaina käydyissä kuntavaaleissa RKP kasvatti valtuustossa paikkamääräänsä 35:een. Mustasaaren suomenkielisten kunnallisjärjestö sai neljä paikkaa, SDP kaksi ja Suomen Kristillisdemokraatit sekä Perussuomalaiset kumpikin yhden paikan.
Mustasaaressa on toteutettu useita kuntaliitosselvityksiä, joissa Mustasaaren kuntaliitoskumppaneiksi on suunniteltu niin Vaasaa kuin muita ympäryskuntia. Ympäryskuntien liittoon olisi kuulunut muun muassa Laihia ja silloinen Vöyri-Maksamaa. Kuntalaisille tehdyissä kyselyissä enemmistö on ollut itsenäisyyden kannalla. Viimeisin selvitys toteutettiin pari vuotta sitten. Monica Sirén-Aura kannattaisi uutta kyselyä ja selvitystä.
– Ne vastaukset, jotka silloin tulivat, ne olivat siihen maailmaan, joka silloin oli, Sirén-Aura kertoo.
Sirén-Aura oli aiemmin itsenäisyyden kannattajia. Nyt hän on kuitenkin kuntaliitoksen kannalla.
– Monta vuotta valtakunnallinen politiikka on ollut sellaista, että suuri on kaunis. Sen takia, jos tämä politiikka jatkuu, niin sitten pitää ehkä miettiä uudestaan, mitkä ovat vaihtoehdot, Sirén-Aura toteaa.
Seinäjoki uhka?
Mustasaarelaisvaltuutettujen keskustelussa nousi usein esille Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa. Maakunnat ovat totuttu vertailupari. Nyt keskustelua herätti Seinäjoen kasvu verrattaessa Vaasaan ja tämän vaikutukset.
– Me nähdään miten keinotekoisesti Seinäjoki kasvaa liittämällä kuntia toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että Seinäjoki on jo lähes yhtä iso kuin Vaasa ja hetken kuluttua isompi. Poliittinen voima on eduskunnassa. Silloin kun on kyse valtionvirastoista ja kaikesta muusta, kuten verorahoista, mitä eduskunta jakaa, niin onhan se selvä, että poliitikko vetää aina kotiinpäin, Gästgivars lataa.
– Suuret puolueet määräävät, kuinka tämä raha virtaa ja Seinäjoki on siinä mielessä vaara, koska keskusta on niin vahva siinä. Siinä mielessä meidän kannattaa katsoa, mitkä ovat meidän vahvuuksia ja millä tavalla me voidaan kasvattaa meidän kaupunkia, Sirén-Aura toteaa.
– Seinäjoki kasvaa sillä tavalla, että Seinäjoki tyhjentää ympäröivää maakuntaa väestöstä. Väestö muuttaa samasta maakunnasta keskuskaupunkiin. Vaasa sen sijaan kasvaa orgaanisemmin, muualta muutetaan tänne. Ja se on hirveän suuri ero, koska meidän maakunta on kasvava maakunta, kun sen sijaan Etelä-Pohjanmaa on supistuva maakunta. Esimerkiksi Sitra on kiinnittänyt huomiota tähän ja sillä perusteella laajan päivystyksen olisi pitänyt tulla Vaasaan. Mutta siinä poliitikot päättivät ja se oli valtapolitiikkaa hyvin selkeästi, Luther sanoo.
Laajan päivystyksen uhka
Erityisen kipeä puheenaihe Pohjanmaalla on Vaasan keskussairaalan päivystys. Gästgivars uskoo, että Mustasaaren kuntaliitoksella Vaasan kanssa olisi ollut merkitystä päivystyksen säilymiseen.
– Ja olen yhä sitä mieltä, että jos me oltaisiin oltu yli 100 000 asukkaan kaupunki, niin sairaalaa ei olisi menetetty.
Luther ei usko kuitenkaan kaupungin koon ratkaisseen laajaa päivystystä.
– Siinä puhuttiin aina maakunnan koosta: maakunnan väestö, maakunnan sairastavuus, maakunnan sairaalan koko ja ne lähetteet, jotka sinne tulee. Se on aina ratkaiseva ja lisäksi siinä oli keskustan selvä vaikutus, että valtapolitiikkaa käytettiin, Luther kertoo.
"Tuleva kausi tulee olemaan kaikista mullistavin"
Michael Lutherin mukaan tuleva valtuustokausi tulee olemaan kaikille kunnille kaikista mullistavin, kun tarkastellaan Suomen hallinnollista kenttää ja kuntien tulevaisuutta.
– Me nähtiin jo, kun Kela sai vastatakseen toimeentulotuet, että mikä kaaos siitä pienestä asiasta seurasi. Minä pelkään, että se on suuri kaaos, johon täytyy orientoitua uudestaan. Sen takia olen sanonut, että tämän kauden aikana ei ole järkevää keskustella kuntaliitoksesta, kun meidän pitää viedä läpi tämä valtavan iso uudistus, jossa luodaan maakunta ja uudet palveluntuottajat ja jossa kunnan pitää löytää oma identiteettinsä, Luther kertoo.
Luther näkee mahdollisesta kuntaliitoksesta hyötyvän eniten keskuskaupungin, joka kasvattaa vaikutusvaltaansa muun muassa valtiovaltaan päin. Monia kuntaliitoksissa pelottaa palveluiden heikkeneminen. Tämä on Lutherin mukaan mahdollista.
– Olemme kuitenkin nähneet, että isotkin kunnat sulkevat kouluja ja että ne sulkevat paljon isompia kouluja, kuin mitä Mustasaaressa on suljettu. Vaasakin on sulkenut kouluja, joissa on parisataa oppilasta. Me suljetaan, jos niitä on parikymmentä.
Sirén-Auran mukaan mahdolllinen kuntaliitos kasvattaisi myös Mustasaaren valtaa. Tärkeintä on suunnata kuitenkin katse tulevaisuuteen.
– Totta kai, Mustasaaressa nyt sujuu kaikki hyvin, mutta miten kymmenen vuoden päästä. Meillä poliitikkoina on seudullinen vastuu. Meidän pitää katsoa, miten seutu kehittyy ja menee eteenpäin. Olen ihan vakuuttunut, että yhteinen kunta Vaasan kanssa olisi paras ja vaikka tulisi muitakin kuntia mukaan pikkuhiljaa, Sirén-Aura toteaa.
Jos kuntaliitos, niin milloin?
Sekä Gästgivars, että Sirén-Aura ryhtyisivät selvittämään kuntaliitoksen mahdollisuuksia heti tulevalla kaudella. Siihen, onko Mustasaarella tällä hetkellä muita vaihtoehtoja liitoskunnaksi kuin Vaasa, eivät Gästgivars ja Sirén-Aura halua ottaa kantaa.
– Mä varon puhumasta tästä, mutta minun näkökohtani olisi ollut se, mitä esitettiin aikaisemmin Henna Virkkusen ministeriaikana. Silloin olisi ollut kyse Korsnäsin, Vöyrin ja Laihian liitoksesta. Mutta täällä Mustasaaressa oltiin barrikadeilla taistelemassa sitä vastaan, Lars Gästgivars muistelee.
– Olen samaa mieltä kuin Lasse (Lars). On vaikea puhua muiden kuntien puolesta, sanoo Sirén-Aura.
Keskustelu kuntaliitoksesta vaikuttaa jo suuresti RKP:n sisäisiin väleihin, toimintaan ja päätöksentekoon. Vaikka uusi valtuusto valittiin vasta viime sunnuntaina, ovat jo RKP:n Vaasa-myönteiset valtuutetut kokoontuneet keskustelemaan mahdollisesta kuntaliitoksesta, kertoo sanomalehti Pohjalainen.
– Minä näkisin sen erittäin onnettomana, jos tämä kysymys tästä kasvaa niin isoksi, että ei nähdä meidän päätehtävää. Päätehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että meidän kuntalaisilla on hyvä kunta, jossa palvelut pelaavat ja että kuntalaiset tuntevat, että voivat itse vaikuttaa asiaan, Luther painottaa.
– Tämä on suunnanjakaja puolueessa. Meidän puolue on kuitenkin sellainen, että saa olla melkein mitä mieltä tahansa. Minä valitsin tämän puolueen juuri sen takia joskus aikoinaan. Tämä on kuitenkin niin suuri asia, että tämä tulee jakamaan meidän valtuuston. Joko "jaa" tai "ei" ja silloin katsotaan, että miten tämä on. Sen mukaan lähdetään sitten eteenpäin, Gästgivars toteaa.
Keskustelu toteutettiin osana Tampereen Yliopiston Tutkimuskeskus COMETin sovittelujournalismin työpajaa.