Krim on niemimaa, jonka asema osana erilaisia valtiollisia rakenteita on vaihdellut runsaasti vuosisatojen aikana. Siinä se ei poikkea monista muista alueista. Sen maantieteellinen sijainti tekee siitä myös geopoliittisesti hyvin tärkeän paikan.
Kun Venäjä kolme vuotta sitten valloitti sen asevoimin sekä myöhemmin liitti itseensä, syntyi kansainväliseen politiikkaan ikävän kroonisen oloinen tulehduspesäke. Osapuolten nykyiset kannat tilanteeseen tekevät kriisin ratkaisemisesta mahdotonta. Joko Venäjän tai muun maailman on annettava periksi.
Venäjän näkökulmasta syyt sotilaalliseen operaatioon olivat painavat. Paitsi että se ylipäätään halusi estää Ukrainaa liukumasta länteen, se myös halusi turvata vuokraamansa Sevastopolin laivastotukikohdan olemassaolon. Tukikohdan vuokrasopimus oli toki voimassa vuoteen 2042, mutta Kremlin taskussa olevan Janukovitshin hallinnon kaatumisen ilmeisesti ajateltiin uhkaavan myös vuokrasopimuksen jatkoa.
Sotilastukikohdat ulkomailla ovat globaaliksi suurvallaksi pyrkivälle Venäjälle tärkeitä symboleita, joiden säilyttämiseksi se näyttää olevan valmis mittaviinkin uhrauksiin. Tämä valmius on myös nähtävissä Syyriassa, jossa al-Assadin hallinnon kaatuminen olisi merkinnyt Venäjälle Latakian tukikohdan menettämistä.
Krimin tilanteen vaikutus ulottuu moniin asioihin. Viimeisimpänä Venäjän euroviisuedustajan tapaus. Hän Ukrainan näkökulmasta on käynyt aiemmin maassa laittomasti, koska esiintyi Krimillä. Ukrainan määräys on, että Krimille matkustavilla ulkomaalaisilla tulee olla erityislupa siihen.
Tämä asiallisesti pieni, mutta symbolisesti iso asia kertoo hyvin siitä, miten Krim tulee hankaloittamaan monia asioita ja aiheuttamaan hankausta kansainvälisissä suhteissa. Venäjää koskevat Yhdysvaltain ja Euroopan unionin pakotelistat Venäjän julistamine vastapakotteineen ovat vain yksi osa näitä hankaluuksia.
Krimin valtauksen sotilaalliset opit näkyvät meilläkin valmiuden kohottamisen nopeuttamisena ja uusien toimintamallien kehittämisenä
Krimin valtaus oli äkisti päätetty, mutta pitkään valmisteltu operaatio. Siinä käytettiin hyväksi Ukrainan perinpohjaista soluttamista, informaatiovaikuttamista ja tietysti asevoimaa. Ukrainan hallitusta painostettiin rajusti pitäytymään vastarinnasta, pelottelemalla koko maan valtaamisella. Ukrainalaisia joukkoja siirtyi myös Venäjän puolelle ja sekään tuskin tapahtui ilman hyvin suunniteltua ja toteutettua suostutteluoperaatiota palkitsemisineen.
Paljon ei painanut tässä tilanteessa niin sanottu Budapestin muistio, jossa Venäjä yhdessä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa takasi Ukrainan rajat vastineeksi siitä, että Ukraina luovutti Venäkjälle neuvostoperuja olevat ydinaseet.
Valehtelemalla vihreiden miesten alkuperästä osti Venäjä itselleen aikaa ja asetti näin lännen tapahtuneen tosiasian eteen. Taustalla se uhkasi länttä jopa ydinaseilla, jos länsi yrittäisi jotenkin käydä sotilaallisesti Krimin miehitystä vastaan.
Autoritäärisen hallinnon kyky päättää nopeasti otti erävoiton demokratioiden keskustelevuudesta, lainmukaisuuteen pohjautuvasta ja eri näkökulmia huomioivasta päätöksenteosta. Krimin valtauksen sotilaalliset opit näkyvät meilläkin valmiuden kohottamisen nopeuttamisena ja uusien toimintamallien kehittämisenä. Aikaa reagoida uhkiin on yhä vähemmän.
Krimin valtaus on myös este sille, että Ukraina ja Venäjä voisivat normalisoida suhteensa. Kun maat ja kansat ovat niinkin monin tavoin sidottuja toisiinsa, niin syntynyt ja ylläpidetty vihanpito tunkeutuu luihin ja ytimiin.
Venäjä onkin luonut itselleen puskurialueena toimivaa ei-kenenkään-maata jäätyneistä tai kuumista konflikteista raja-alueillaan
Ukrainan piti olla Venäjän tärkein kumppani sen länttä vastaan kokoamassa Euraasian unionissa, mutta enää vapaaehtoinen liittoutuminen ei näytä mahdolliselta ainakaan pariin sukupolveen. Krimin tilanne ja sota Itä-Ukrainassa estävät samalla myös Ukrainan integraatiota länteen ja pitävät sen muutenkin heikkoa taloutta polvillaan.
Venäjä onkin luonut itselleen puskurialueena toimivaa ei-kenenkään-maata jäätyneistä tai kuumista konflikteista raja-alueillaan.
Nämä konfliktit estävät sen rajanaapureita pääsemästä syvemmin mukaan läntiseen integraatioon ja käytännössä pitävät niitä sidottuina Kremlin tahtoon.
Jos Putin katsoo tilanteen vaativan, hän voi säätää kutakin konfliktia kovemmalle ja sitä kautta käyttää ehdotonta valtaa etupiiriksi katsomallaan alueella. Lujin ote Venäjällä on Ukrainasta, jossa sen asevoimat pitävät yllä ja osallistuvat sotimiseen Donbassin alueella. Taistelut siellä kiihtyvät ja hiljenevät Kremlin tahdon mukaan. Viime aikoina taistelut ovat kiihtyneet ja Ukrainan joukot kärsivät päivittäin tappioita.
Krimiä on valtauksen jälkeen linnoitettu lujasti. Alueelle on sijoitettu runsaasti modernia aseistusta. Parhaillaankin siellä on käynnissä valtavat maahanlaskujoukkojen harjoitukset. Joukkojen keskitykset ja aalloittain kiihtyvät taistelut Itä-Ukrainassa pitävät Ukrainan hallitusta jatkuvassa hyökkäyksen pelossa.
Venäjän on jo pitkään ajateltu haluavan maayhteyttä niemimaalle, sillä tällä hetkellä sinne pääsee Venäjältä vain meriteitse. Yhteyden avaaminen edellyttäisi laajamittaista hyökkäystä Mariupolin suunnassa, pitkin Mustanmeren rannikkoa.
Krimin liittäminen Venäjään palveli monia Putinin valta- ja sotilaspoliittisia tarkoitusperiä, mutta omalle kansalle se myytiin tarinana kotiinpaluusta
Käynnissä on myös hanke yhdistää Venäjä ja Krim sillalla. Kertsinsalmen yli kulkevan 19 kilometrin pituisen sillan on tarkoitus mahdollistaa niemimaan huoltaminen autoilla ja junilla. Hanke on kuitenkin vaikeuksissa. Hankkeen hinta on kasvanut jatkuvasti, ollen joka tapauksessa useampia miljardeja euroa ja valmistusaikatauluakin on lykätty useaan otteeseen. Alunperin sillan piti valmistua ensi vuoden loppuun mennessä, mutta näin ei tule käymään.
Sotilaallinen varustautuminen ja siltahanke käyvät kalliiksi Venäjälle. Samoin niemimaan parimiljoonaisen väestön elättäminen. Väestölle kun luvattiin kansanäänestyksen yhteydessä paljon hyviä asioita. Krimin valtauksen puolustajat vetoavatkin tähän kansanäänestykseen, jonka tulos oli murskaavasti Venäjään liittymisen puolesta.
Demokraattinen tai laillinen äänestys ei toki ollut, mutta heijasteli varmaankin omalla tavallaan oikeansuuntaisesti Krimin väestön tuntoja sillä hetkellä. Tällä hetkellä väestön tunnoista ei ole saatavissa luotettavaa tietoa.
Krimin liittäminen Venäjään palveli monia Putinin valta- ja sotilaspoliittisia tarkoitusperiä, mutta omalle kansalle se myytiin tarinana kotiinpaluusta. ”Krim on meidän” -toteamus on nyt naulattu huolella kansakunnan sieluun.
Kun kansainvälinen laki ja yhteisö ajattelee kuitenkin asioiden tilasta täysin päinvastoin, niin Krim on este Venäjän ja muun maailman normaalille kanssakäymiselle. Venäläisille on vakuutettu yhtä ja muu maailma vaatii toista. Ei ole vaikeaa nähdä, että tähän tilanteeseen ei löydy helppoa ratkaisua.
Janne "Rysky" Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.