Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijat saavat pian käyttöönsä S-ryhmän ruokakauppojen ostodataa. Tutkijat pitävät ruoan todellisen kulutuksen selvittämistä tärkeänä, sillä esimerkiksi ravitsemussuosituksia laadittaessa ruoan todelliset käyttötiedot ovat nousseet olennaiseksi tekijäksi ravintoaineiden saantitietojen rinnalle.
Aloite yhteisen tutkimushankkeen käynnistämisestä tuli yliopistoilta.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan asiakasomistajarekisteritiedot tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ruoan kulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
– Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään, toisin kuin ruokapäiväkirjoissa ja ruoankäyttökyselyissä.
Täsmätietoa tieteen tueksi
Ruoan kulutuksella on moninaisia vaikutuksia esimerkiksi ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Siksi tutkimustulokset on tärkeää saada mahdollisimman monia hyödyttävään käyttöön, painottaa tutkimuksen vetäjä, Tampereen yliopiston biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen.
− Tieteellisen tutkimuksen lisäksi tavoitteenamme on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Siksikin tutkimuksissa käytetyn aineiston laadulla ja kattavuudella on suuri merkitys. Ostodata on erilaista kuin perinteisessä terveystutkimuksessa käytetty aineisto. Se kuvaa aika tarkasti sitä, mitä ihmiset oikeasti ostavat ruokakaupasta.
Nevalaisen mukaan tutkimustietoja kerätään pääkaupunkiseudulta, lähinnä HOK-Elannon alueelta.
– Tietojen pohjalta on tarkoitus tutkia väestön terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja seurata sitä ja viime kädessä edistää sitä. Tutkitaan eri väestöryhmien eroja ja pyritään niiden kaventamiseen.
Ensimmäisessä vaiheessa ostodataa kerätään vuodelta 2016 ja ensimmäisiä tutkimustuloksia odotetaan jo loppuvuonna, arvioi Jaakko Nevalainen.
– Ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, millä tavoin ruokailutottumukset ja ravitsemusprofiilit poikkeavat alueittain, vuodenaikaan liittyen tai eri väestöryhmien, kuten ikääntyneitten ja keski-ikäisten välillä.
Monitieteinen tutkijaryhmä
Ruoankäyttötutkimukseen osallistuu tutkijoita Tampereen ja Helsingin yliopistoista. Biostatiikan professori Jaakko Nevalainen on ryhmässä laskennan ammattilainen.
– Tässä on isoista aineistoista kysymys eli siinä tarvitaan laskennallista osaamista. Sitten meillä on Tampereelta sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija ja kuluttajatutkimuksen asiantuntijoita, mahdollisesti ruokakulttuurin osaajia. Helsingin yliopiston puolelta mukana on useampia ravitsemustieteilijöitä.
Aineiston keruutapa ainutlaatuinen
Tutkimuksen aineistona on tarkoitus käyttää S-ryhmän henkilöstön ja Osuuskauppa HOK-Elannon asiakasomistajarekisterin tuoteryhmätasoisia ostotietoja. Jaakko Nevalaisen mukaan aineiston keruutapa on ainutlaatuinen.
– Vaikka maailmalla kohistaan paljon big datasta, sen käyttöaste tällaisessa yhteiskunnan ja terveyden riippumattomassa tutkimuksessa on ollut melko vähäistä. Tämä on iso avaus. Tämän avulla päästään ottamaan uusi näkökulma väestön terveyskäyttäytymiseen. Se tekee tästä aivan erityisen.
Suostumus asiakasomistajilta
SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankisen mukaan tietojen käyttöön pyydetään erikseen suostumus.
− Jokainen asiakasomistaja päättää osallistumisestaan itse. SOK ei luovuta tutkijoille mitään sellaisia tietoja, joiden avulla yksittäinen asiakasomistaja tai kotitalous olisi tunnistettavissa.
Tutkimuksen edetessä tutkijaryhmän tavoitteena on tuottaa asiakasomistajien käyttöön tietoa terveellisempien elintapojen ja hyvinvoinnin tueksi, kuvailee SOK:n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.
− Nyt käynnistyvän yhteistyön osalta se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjoaisimme tulevaisuudessa helpon tavan peilata omaa ruoan kulutusta vaikkapa ravitsemussuosituksiin.