Vaihtoehtoisia näkemyksiä karjankasvatuksen ympäristövaikutuksista haluttiin esiin, mutta lopputuloksena taisikin olla sekasotku ja joukko keskenään kiisteleviä tutkijoita.
Viiden tutkijan haastatteluista koostettu Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa (siirryt toiseen palveluun)-julkaisu on Valion, MTK:n ja lihatalojen Atrian, HKScan Groupin sekä Snellmanin Newsbrokers-yhtiöltä tilaama taustaselvitys. Siihen on haastateltu viittä naudanlihan ja maidontuotannon tutkijaa, joiden vastauksista teksti on koottu. Kukin on saanut lukea itseään koskevan tekstintä ennalta.
Hiljainen reportaasi™ Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa on Valion, MTK:n, HKScan Groupin, Atrian ja Snellmanin yhdessä marraskuussa 2016 tilaama tiedonhankintaprojekti, jonka tavoitteena on ollut riippumattomien asiantuntijahaastattelujen ja muiden verifioitavissa olevien lähteiden kautta kertoa, miten suomalainen lihan- ja maidontuotanto poikkeaa – vai poikkeaako – muiden maiden tuotannosta kestävän kehityksen näkökulmasta.
Näin kirjoittaa Newbrokers-palvelun omistava Factos oy:n toimitusjohtaja Mika Horelli julkaisun johdannossa. Valion viestintäjohtaja Pia Kontusen mukaan reportaasi oli tarkoitettu jaettavaksi sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.
Kontusen Valion sivuilla julkaisemasta uutisesta nousi kuitenkin kohu. Tiedote oli otsikoitu: Suomalainen nautakarja ei ilmastonmuutosta kiihdytä. Hieman myöhemmin Pia Kontunen korjasi otsikkoa Suomalainen maito ja liha on ulkomaista ilmastoystävällisempi valinta -muotoon ja pahoitteli ensimmäistä otsikointiaan.
Tuottajajärjestö korostaa ympäristöystävällisyyttä
MTK:n sivuilla on edelleen luettavissa 25. tammikuuta julkaistu tiedote asiasta: Suomalainen maidon- ja lihantuotanto on ympäristöystävällistä (siirryt toiseen palveluun).
Reportaasi vahvistaa sen, että suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki on olematon verrattuna naudanlihantuotantoon Amerikassa tai Brasiliassa.
Näin todetaan MTK:n sivuilla ja varsinkin laidunnurmien pitäminen hiilinieluina on herättänyt kriittisten tutkijoiden epäilyksiä. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on kuitenkin jo pitkään ollut sitä mieltä, että ruohovartiset kasvit pitäisi laskea mukaan kuten puuvartisetkin hiilinieluja arvioitaessa.
MTK pitää metsien ja peltojen hiilenkierron erillisenä laskuissa, mutta muistuttaa, että maatiloilla on paljon hiilidioksidia sitovaa metsää edelleen tasapainottamassa maatalouspäästöjä.
Suomalaiset lehmät tuottavat ennen teurastustaan usein maitoa ja tämä yhdistelmä pienentää laskennallisia kasvihuonepäästöjä verrattuna pelkän lihakarjan kasvattamiseen. Yhdistelmätuotannon lisäksi nautojen hiilijalanjälkeä vähentää se, että niiden rehuna ei käytetä Suomessa soijaa tai maissia, kuten Yhdysvalloissa.
Mutta kokonaan vailla päästöjä naudanlihan tuotanto ei meilläkään ole ja väite ympäristöystävällisestä tuotannosta on herättänyt närkästystä.
Väitteitä vailla pohjaa
Oulun yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt on blogissaan asettanut MTK:n ja Valion väitteet kyseenalaiseksi. Kuka nielee valikoidut faktat? (siirryt toiseen palveluun) Rydenfelt otsikoi 10. maaliskuuta julkaistun tekstinsä.
Henrik Rydenfelt pohtii viestinnän ja median eettisiä kysymyksiä ja tarttuu reportaasin keskeiseen väitteeseen, jonka mukaan suomalainen nauta on erityisen hiilineutraalia.
Newsbrokersin julkaisussa on herättänyt kritiikkiä myös se, että metsät ja nurmiviljely toimisivat karjankasvatusta tasapainottavina hiilinieluina. Toki monivuotisten nurmilaitumien päästöt ovat pienemmät kuin yksivuotisten kasvien, kuten viljan tai ulkomailla kasvatetun soijan tai maissin, mutta päästötöntä ei sekään ole.
Elinkaarilaskennassa ei voi yhdistää suorasukaisesti metsien hiilinielua ja karjankasvatusta. Tiloilla, joilla kasvatetaan karjaa, on usein myös metsää, ja tämän metsän puusto ja maaperä voivat toimia hiilinieluina. Hiilinielu voi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liskin mukaan olla merkittävä karjankasvatuksen päästöihin verrattuna. Päästöjen hyvittämisessä hiilinielulla on silti monta ongelmaa.
Metsien hiilinielu lasketaan kasvun ja hakkuiden erotuksena. Jos nurmien biomassan nielu lasketaan samalla tavoin, on tulos suurin piirtein nolla. Nurmi korjataan tai syödään pois, loput hajoavat kasvit hajoavat maahan.
– Yleensä kaikki syödään, mikä kasvatetaan. Nurmella on toki positiivisempi vaikutus maaperään kuin yksivuotisilla kasveilla, sanoo Luonnonvarakeskuksen professori Kristiina Regina.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on Reginan ja muiden asiantuntijoiden kanssa väitellyt nurmien hiilinieluista jo pitkään. Hänen mukaan lehmien syömän nurmen hiili pitäisi laskea mukaan eikä pelkästään niiden ilmoille päästämä metaani.
Henrik Rydenfeltin esiinnostamat kohdat Newsbrokersin reportaasista sisältyvät pääasiassa julkaisun johdantoon ja tiivistelmään. Kun haastelluilta tutkijoilta kysyy, ovatko he näiden osien väitteiden kanssa samaa mieltä, saa yllättäviä vastauksia.
Tutkijat kritisoivat reportaasia
Tutkijoiden mukaan tiivistelmä ja yhteenveto eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa haastattelujen sisällöstä.
Johtopäätöksenä tähän raporttiin haastateltujen tutkijoiden enemmistön perustelluista kannoista voidaan sanoa, että lihan- ja maidontuotanto Suomessa on maailmanmitassa poikkeuksellisen ympäristöystävällistä (Reportaasi, sivu 6)
Osa tutkijoista pitää tiivistelmän ja yhteenvedon ilmaisuja epätarkkoina ja jopa vääristelynä.
Saman käsityksen saa lukemalla itse reportaasin ja vertaamalla tutkijoiden sanomisia Newsbrokersin toimittajien kirjoittamiin alkukappaleisiin. Julkaisun kuitenkin väitetään syntyneen ilman tilaajien vaikutusta lopputulokseen.
Suomalaisten lehmien metaanipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana. Pääsyy tähän on eläinmäärän vähentyminen. Toisaalta lihakarjan kasvatus on lisääntynyt, kun maidontuotantolehmät eivät enää saa entistä määrää sonnivasikoita, joita kasvatetaan lihantuotannon vuoksi.
Kotimaisen karjankasvatuksen ilmastovaikutuksista kiistellään varmasti jatkossakin, koska ei ole vielä yhtä tapaa laskea hiilijalanjälkeä ja eri maiden tiedot laskelmien pohjaksi vaihtelevat.
Newsbrokers (siirryt toiseen palveluun) kertoo nettisivuillaan olevansa kansainvälisesti toimiva suomalainen informaatioyritys, joka kokoaa objektiivista ja verifioitavissa olevaa tietoa journalistisin työmenetelmin ja paketoi sen haluttuun muotoon helposti avautuvaksi kokonaisuudeksi.
Yritys tuottaa journalistisin objektiivisuuskriteerein toimitettuja Silent Reportage™ eli Hiljainen reportaasi™ -raportteja ja reportaasisarjoja. Ne ovat yrityksille ja organisaatioille tilatuista aiheista toimitettuja riippumattomia ja luottamuksellisia raportteja, haastatteluja sekä artikkeleita.
Korjaus klo 30.3. klo 15.44 Jutusta poistettu virke: Hänen [Rydenfelt] mukaansa väite ei pidä paikkaansa, kuten ei sekään, että metsät ja nurmiviljely toimisivat karjankasvatusta tasapainottavina hiilinieluina.
Henrik Rydenfelt toteaa blogissaan, että nämä reportaasin johdannon (ja tiedotteiden) väitteet eivät saa tukea tutkijahaastatteluista.
