Kuudenkympin rajoitus. Se oli moottoripyörää ajavalle Pate Mustajärvelle viime kesänä kuin isku vasten kasvoja. Herranjumala! Olen 60-vuotias. Vanha jätkä.
Mustajärvi ajaa huoltamolle, ottaa kahvin ja istuu pöytään. Hän katselee järvelle. Elämä on tuonut avioliiton, eron, lapset ja lastenlapset. Sekä tietenkin Popedan. Suomikin on siinä ajassa muuttunut. Maaseutu autioituu, turvapaikanhakijoita pyrkii maahan ja ilmastonmuutos on tosiasia.
Kun hän oli parikymppinen, kuusikymppiset olivat aivan ikäloppuja. Mutta aika on nyt toinen. Isovelikin on jo 70 vuotta ja porskuttaa niin kuin ennenkin. Eihän tässä mitään hätää ole. Viereltä löytyy ymmärtävä naisystävä.
Rokkari starttaa moottoripyörän uudelleen käyntiin ja matka jatkuu.
Lavalle lentelee edelleen pikkuhousuja
Pate Mustajärvi kertaa viime kesän tapahtumia matalan karhealla äänellään kahvilan pöydässä. Hän röhähtää välillä nauramaan muistellessaan, mitä kommelluksia 40-vuotiaalle Popedalle on vuosien varrella sattunut. Kirosanoissa ei säästellä. Rokkikukko on tyylilleen uskollisesti pukeutunut mustiin. Musta tukka on sliipattu taaksepäin. Se taitaa olla värjätty.
Mustajärvi muistelee Popedan ensimmäistä keikkaa. Yhtye oli perustettu loppuvuodesta 1977 ja seuraavan vuoden alussa rajatonta uskoa itseensä valanut bändi esiintyi Tampereen Gorilla-klubilla.
– Meidän mielestä me oltiin ehdottomasti Tampereen paras bändi. Rokkipoliisit olivat, että mitä noi nyt luulee olevansa.
Keikoilla kuultiin tuolloin paljon ulkomaisia covereita, mutta Dave Lindholmin, Hectorin ja Juice Leskisen innoittamana kappaleita oli syntynyt muutama myös suomen kielellä. Ensimmäisen keikan biisilista on edelleen tallessa. Mustajärvi on kehystänyt sen seinälleen.
Kaasua...-levyllä läpimurtonsa vuonna 1983 tehnyt Popeda on aina ollut ennen kaikkea livebändi. Keikkoja on kertynyt 3 500. Pate Mustajärvelle mieleen ovat jääneet etenkin isot festarikeikat. Yksi kohokohdista oli Neuvostoliiton valloittaminen vuonna 1987.
– Gorkin puistossa oli kolme keikkaa ja niissä oli 10 000 ihmistä per ilta. Meikämanne veti Pitkän kuuman kesän venäjäksi. Se herätti ihmisissä tyrmistystä ja huvittuneisuutta. Yleisön keskellä oli vielä 500 suomalaista rakennusmiestä. He pitivät huolen siitä, miten rokkikonsertissa biletetään. Se tarttui myös paikallisiin, Mustajärvi muistelee.
Popeda on pysynyt vuosien varrella tyylilleen uskollisena. Suoraviivaista suomalaista rock’n’rollia. Viinaa, naisia ja moottorirasvan hajua. Faneja löytyy vähintään kolmessa sukupolvessa ja nuoria naisia riittää edelleen keikoilla eturiviin. Lavalle lentelee vieläkin pikkuhousuja, mutta nykyisin enemmän vitsinä.
Pate Mustajärvi hämmästelee tämän päivän musiikkia. Koneet säksättävät ja autotunella korjataan laulajien äänet kohdilleen.
– Oltiin nauhoittamassa biisiä helsinkiläisellä studiolla, jossa on monenlaisia studioita samassa kompleksissa. Ihmiset tulivat katsomaan, että tuolla on Popeda ja siellä on ihan oikeat kitarakamat, basso, rummut ja flyygeli, Mustajärvi nauraa.
Joskus tuntuu, että nuoret eivät tiedä, mitä on Madafakin darra.
Pate Mustajärvi
Mustajärvi heittelee juttua nuorisomusiikista huumorilla. Hän tietää hyvin, että nuorisolla on aina ollut omat juttunsa.
– Onhan se vähän naurettavaa, kun on voittanut Idolsin, tehnyt yhden levyn ja ollut vuoden tien päällä, tehdään omaelämäkerta. Joskus kyllä tuntuu, etteivät ne tiedä, mitä on Madafakin darra. Kyllä ne sen vielä aikanaan oppivat.
Duunarin äänitorvi
Oodi Jaloviinalle ja Lisää viinaa (silmät liikkuu). Nämä kaksi kappaletta päättävät uuden Haista Popeda! -albumin. Mitä olisi Popeda ilman viinaa.
Kuningas alkoholi on kulkenut samaa matkaa myös Pate Mustajärven kanssa. On ollut ryyppykausia ja raitistumisia. Viime kesänä hän kärysi ratista.
– Enää en henkilökohtaista päihdehistoriaani julkisuudessa kommentoi. Se on loppuun kaluttu asia. Piste.
Mutta Popedan brändiin viinankulutus kuuluu. Klubien pitäjät ottavat yhtyeen enemmän kuin mieluusti esiintymään, sillä alkoholinmyynti on taattua. Popedan keikalle ei tulla jäävettä lipittämään.
Kun bändi pääsee lavalle, se on Mustajärven mukaan kaksi tuntia hauskanpitoa. Keikkailuun kuuluva puuduttava matkustaminen ja hotelleissa odottelu otetaan takaisin. Samaa Popeda tarjoaa myös yleisölle.
– Kun rasvakourajätkä painaa tuolla viikon töitä tai joku ajaa rekalla 50 000 kilometriä ja sitten tietää, että Popeda on tullut kaupunkiin, niin eivät ne tule keikalle poraamaan. Kyllä ne tulevat sinne, että hanat auki!
Mustajärvi muistuttaa, että heidän keikoillaan käyvät irrottelemassa myös kirjanoppineet. Popeda on kuitenkin ennen kaikkea duunareiden bändi. Manselaisyhtye on ylpeä junttileimastaan.
– Ylpeästi juntti tarkoittaa sitä, että ei sun tarvitse olla ahdasmielinen tai typerä. Jos karaokessa lauletaan Ukkometso äijäporukalla, niin ei se tarkoita sitä, että mennään sen jälkeen kadulle vetämään erivärisiä turpaan. Kyllä rehti duunari on rehti myös elämässään ja suhtautumisessa muihin ihmisiin.
Popedan kappaleet koskettavat etenkin suomalaisen miehen sielunmaisemaa. Harva tietää, että niiden tekstit saattavat syntyä ulkomailla, kun Pate Mustajärvi tarkkailee ihmisiä kahvilassa jossain Euroopan kaupungissa.
– Siellä saa istua ihan anonyyminä ja seurata esimerkiksi jotain pariskuntaa ja miettiä, mitähän he tekevät ammatikseen ja onkohan niillä ollut riitaa aamulla. Siitä alkaa sitten kehitellä tekstiä ja yhtäkkiä olenkin kirjoittanut pari riviä. Se on aika hienoa luoda sellaisia juttuja, jotka eivät välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa. Tai mistä sitä tietää vaikka osuisikin oikeaan.
Jos alan hirveästi jeesustelemaan ja paasaamaan, se on naiivia.
Pate Mustajärvi
Mitä jää lastenlapsille?
Puheidensa kanssa pitää olla tarkkana, Pate Mustajärvi sanoo kesken haastattelun. On alettu puhua siitä, miten maailma makaa. Mustajärvi ei halua kuulostaa U2-yhtyeen Bonolta, joka on tunnetusti poliittisesti aktiivinen.
– Olen vain rockbändin laulaja. Jos mä alan hirveästi jeesustelemaan ja paasaamaan, niin se on naiivia.
Mustajärvi kuitenkin seuraa uutisia. Myös hän hämmästelee Yhdysvaltojen uutta presidenttiä Donald Trumpia ja tämän vaikutusta koko maapallon tulevaisuuteen.
– Suurvallan presidentti sanoo, että ilmastonmuutos on hölynpölyä. Niin se on kyllä perkeleen pöyristyttävää. Se vaan rohkeasti valehtelee.
Rokkari kokee hieman huonoa omaatuntoa moottoripyörästään ja amerikanraudastaan. Ilmastonmuutos on Mustajärvellä mielessä lastenlapsien kautta. Heistä nuorin on 4-vuotias.
– Mitäs sitten, kun lapsi on 34-vuotias. Kyllä me aika edesvastuuttomia mulkkuja ollaan välillä. Mutta on vaikea kysymys, millä tavalla suuntaa ja tietä muutetaan.
Isänmaallisuus on tervettä järkeä
Yhdysvaltoihin verrattuna asiat vaikuttavat olevan ihan hyvin pian 100 vuotta täyttävässä Suomessa. Pate Mustajärvi on kuitenkin pistänyt merkille, että asiat muuttuvat täälläkin.
Kun Popeda 80-luvulla esiintyi esimerkiksi Pohjanmaalla palloiluhallissa parilletuhannelle ihmisille, nyt porukka on kaikonnut. Metropolit kutsuvat.
– Esimerkiksi Tampereella laitakaupungilla on komeita tyhjiä liiketiloja. Ihan kuin olisi jossain Moskovassa 70-luvulla. Se pistää oikein silmään, että ai toikin on lopettanut ja toi.
Mustajärvi tietää, että monet suomalaiset eivät voi hyvin. Yksinhuoltajaäitien ja pitkäaikaistyöttömien arki on raskasta. Hän ei ole kuitenkaan täysin menettänyt toivoa Suomen tämän hetken tilasta.
– Luin juuri lomareissulla Raija Orasen kirjan Hirmuinen mies. Se kertoo Juho Kusti Paasikivestä ja sen ajan Suomesta. Silloin elettiin melkoisessa paineessa. Kyllä meillä on helppoa verrattuna niihin aikoihin.
Pate Mustajärvi on isänmaallinen mies. Hän on ylpeä Suomen hyvästä maineesta maailmalla esimerkiksi YK:ssa. Suomalaisten pitää päättää jämäkästi omista asioistaan, eikä kumarrella eri suuntiin. Ne ajat ovat takana. Mustajärven mielestä Suomen täytyy kuulua olennaisena osana Eurooppaan.
– Minun isänmaassani pitää olla aivan ensimmäiseksi vapaus sanoa, mitä ajattelee. Mutta vapaus tarkoittaa myös vastuuta. Et sä voi olla niin kuin Ellun kanat. Pitää ottaa huomioon muut ihmiset, jotka ympärilläsi elävät ja koittavat elantonsa hankkia.
Mustajärven mielestä isänmallisuus on tervettä järkeä. Oman maan eteen pitää tehdä parhaansa, mutta ymmärtää myös se, että ajat muuttuvat. Rokkari luopui jo aiemmin leijonakorun käytöstä. Se alkoi edustaa vääränlaista sinivalkoisuutta. Mustajärven mielestä turvapaikanhakijat on vain hyväksyttävä.
– Ei ole enää mitään Antti Rokkaa tuolla rajalla konepistoolin kanssa, että älkää tulko tänne. Koska hehän tulevat. Sehän on ihan selvä asia, kun sulta loppuu kaikki, niin silloin sä lähdet. Ja onhan niitä kansainvaelluksia ollut jo tuhat vuotta sitten. Nyt he lähtevät liikkelle siitä syystä, että he eivät voi elää. Siinä on turha pitää mitään rajat kiinni -lässytystä.
Mutta yhdestä asiasta Mustajärvi ei suomalaisuudessa tingi.
– Siitä pitää pitää huoli, että Ruotsi voitetaan jääkiekossa, Mustajärvi nauraa.
Tyytyväinen mies
Välillä Popedaan väsyy myös Pate Mustajärvi. Siksi yhtye on jo pitkään noudattanut hyväksi osoittautunutta kaavaa. Kalenteri on täynnä klubi- ja festarikeikkoja toukokuusta elokuulle, sen jälkeen pidetään pitkä tauko. Mustajärvi suuntaa syksyisin ruskaretkelle Lappiin ja talvisin ulkomaanmatkalle.
Tämä vuosi on poikkeus, sillä Popeda heittää 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi areenakeikan loppuvuodesta Helsingissä.
Sen enempää Pate Mustajärvi ei Popedan tulevaisuudesta tiedä. Kuusikymppiselle riittää suunnitelma vuodeksi eteenpäin. Rokkari sanoo olevansa kohtalaisen onnellinen mies.
– Olen itsestäni sanonut, että suomalaisella miehellä on jatkuva ulkonäkökriisi ja kuolemanpelko. Se on aina myös vähän huolissaan jostain. Yleensä itsestään. Aika itsekeskeinen paskiainenkin se välillä on. Onneksi suomalainen nainen tietää, mitä suomalainen mies haluaa, Mustajärvi nauraa.
Mustajärvi ei allekirjoita väitettä suomalaisen miehen alennustilasta.
– Kun mä ajattelen mun jätkäkavereita, niin ne voi kyllä hyvin. Ainahan ne marisee, mutta se kuuluu asiaan. Valivali sitä ja valivali tätä. Saunaillassa ne ensiksi haukkuvat naisensa, mutta loppujen lopuksi he sanovat, että kyllä mä sitä rakastan ja kyllä se rakastaa mua.
