Puskaradio Oulu on kasvanut maan suurimmaksi Facebook-kaupunkiyhteisöksi.
Tiina Mansikka selaa facebook-ryhmän keskustelua käytännössä aina kun hänellä on lyhytkin luppohetki. Facebook-ryhmän tilanne tulee tarkistettua aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä.
Perustajalle on tärkeää, että keskustelu pysyy rakentavana. Loukkaavaa, laitonta, aiheeseen liittymätöntä kommentointia tai mainostamista hän ei salli. Ryhmässä jäsenet välittävät tietoa, keskustelevat Oulun ajankohtaisista asioista ja hakevat apua arjen pieniin pulmiin.
Maahanmuutokeskustelu herättää tunteita
Kasvatustieteiden opiskelija Tiina Mansikka, 28, perusti ryhmän kaupunkilaisten virtuaaliseksi kohtaamispaikaksi vuonna 2012.
– Eniten tunteita on herättänyt vuosien varrella maahanmuuttokeskustelu. Viestien poistamisesta tulee kovaakin palautetta. Vakiokommentoijien ja trollaajien nimet ovat tulleet vuosien saatossa tutuksi. Puskaradion moderoinnin linja on, että Ouluun liittymättömät viestit poistetaan. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, Tiina Mansikka sanoo.
Ylläpito on saanut myös paljon henkilökohtaista palautetta. Maahanmuuttokriitikot perustivat kilpailevan Puskaradio Oulu ilman kukkahattuja -ryhmän. Mansikkaa on kritisoitu myös MV-lehdessä.
Kiitostakin tulee, kun apua on löytynyt ryhmän kautta.
– Vaatii viitseliäisyyttä tehdä tätä vuodesta toiseen joka päivä. Kun ryhmän on perustanut, siitä on vaikea luopua. Se on kuin oma lapsi. On kuitenkin palkitsevaa nähdä jonkun julkaisevan kuvan löytyneestä pankkikortista, ja viiden minuutin päästä huomata kortinhaltijan liittyvän Puskaradioon.
Paikalliset uutiset puhuttavat Puskaradiossa
Muutamaan otteeseen ryhmän keskustelu on käynyt niin villiksi, että se on jouduttu väliaikaisesti sulkemaan. Tuiran kirvessurmien aikaan muutamat lähistöllä asuvat päivittivät tilanteesta reaaliajassa Puskaradioon kuvien kera. Julkaisuja tuli niin paljon, että ryhmä piti sulkea yön ajaksi.
Toinen vastaava tilanne sattui, kun Oulun Kärpät voitti jääkiekon Suomen mestaruuden vuonna 2014.
Vaatii viitseliäisyyttä tehdä tätä vuodesta toiseen joka päivä.
Tiina Mansikka
Onnitteluviestien tulva ylitti ryhmän ylläpitäjien kantokyvyn.
– Onnitteluviestejä tuli useita satoja, ja tilanne lähti vähän käsistä. Meidän ylläpitäjienkin pitää joskus nukkua, Mansikka huokaa.
Edellisen kerran keskustelu villiintyi vain pari viikkoa sitten, kun kauppakeskus Valkean yleiseen käyttöön tarkoitettu kesäkatu varattiin naisten illan tapahtumapaikaksi ja miehet nousivat Puskaradiossa virtuaalisille barrikadeille. Kommentteja kertyi muutamassa tunnissa yli 600 kappaletta.
Moderaattorit pyörittävät kaupunkia minikoossa
Mansikka perusti ryhmän, koska halusi itse hakea ja jakaa tietoa paikallisista asioista. Aluksi hän pyöritti yhteisöä itsenäisesti, mutta kun jäsenmäärä ylitti ensimmäiset kymmenen tuhatta, hän pyysi muutaman ystävän apuun.
Nyt Puskaradio on Suomen suurin Facebook-kaupunkiyhteisö ja ylläpitovastuu on jaettu kuuden moderaattorin kesken.
– Alussa koitin itse madaltaa rimaa keskustelulle ja luoda sitä kyselemällä myös asioista, mistä saatoin jo tietääkin jotain, Mansikka sanoo.
Ryhmäläisten kynnys julkaista Puskaradioon on madaltunut sen kasvaessa. Samalla on kasvanut myös Ouluun liittymättömien sekä epäasiallisten julkaisujen määrä.
Tiina Mansikka
Ylläpitäjillä ei ole työvuoroja, vaan kaikki pitävät ryhmää silmällä silloin, kun heille itselleen sopii. Puskaradio vaatii kuitenkin moderointia kellon ympäri. Jos ylläpitäjiä ei olisi, ryhmä täyttyisi epäolennaisesta sisällöstä. Ryhmän toimintaan pyritään kuitenkin puuttumaan mahdollisimman vähän.
– Ryhmäläisten kynnys julkaista Puskaradioon on madaltunut sen kasvaessa. Samalla on kasvanut myös Ouluun liittymättömien sekä epäasiallisten julkaisujen määrä. Päivittäin joudutaan poistamaan kymmeniä julkaisuja.
Perustajaa välillä ihmetyttää, kuinka ihmiset kehtaavat esiintyä niin tökerösti omalla nimellään ja kasvoillaan monen kymmenen tuhannen ihmisen yleisön edessä. Ilman moderointia Facebook-ryhmän kirjoittelu olisi painokelvotonta.
– Puheen taso ja sävy ihmetyttää nykyään. Ilman kasvokkaista kontaktia meillä on matala kynnys aukoa päätä. Ihmisten tulisi kohdella toisiaan ryhmässä siten, kuin he toivovat itseään kohdeltavan, Tiina Mansikka muistuttaa.
Miika Koskela, Wilma Ruohisto
_Kirjoittajat ovat Haaga-Helian opiskelijoita, jotka olivat Yle Oulussa harjoittelijoina. Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. _