Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Analyysi: Venäjä vakuuttaa, ettei halua sotaa arktisella alueella, mutta kasvattaa siellä sotilasvoimaansa

Öljyn hinnanlasku on vähentänyt arktisen alueen taloudellista merkitystä Venäjälle, mutta alueen sotilaallinen merkitys kasvaa, kirjoittaa Ylen toimittaja Arkangelissa, Erkka Mikkonen.

Arkangel katukuvaa, liikenne .
Kuva: Vladimir Smirnov / AOP
Erkka Mikkonen
Avaa Yle-sovelluksessa

ARKANGELI Presidentti Sauli Niinistö vakuutti tänään torstaina Arkangelissa, että Suomi tekee kaikkensa tulevalla Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudellaan, ettei sotilaallinen jännite kasva pohjoisilla alueilla.

Niinistö lausui sanansa arktisessa foorumissa, joka kantoi yhteistyötä korostavaa "Arktis - dialogin alue" -nimeä. Presidentti Vladimir Putin korosti rauhan tahtoaan tähdentämällä, ettei Venäjän aio ryhtyä sotaan tai kilpailla Yhdysvaltain kanssa arktisesta alueesta.

Yhteistyö Venäjän ja lännen välillä onkin jatkunut parhaiten juuri pohjoisessa, vaikka arktinen kanssakäyminen on saanut myös kolhuja. Esimerkiksi arktisen alueen asevoimien komentajat ovat keskeyttäneet vuosittaiset kokouksensa.

Arktinen alue on kuitenkin vaarassa luisua geopoliittiseksi taistelukentäksi.

Moni näkee, ettei alue ole itsessään konfliktien syntymäpaikka, vaan sinne läikkyvät ulkopuoliset kansainväliset kiistat kuten Ukrainan kriisi tai Syyrian sota. Arktiksella on kuitenkin myös omat turvallisuuspoliittiset jännitteensä.

Venäjä on alkanut nähdä arktiset kysymykset yhä enemmän kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on hillinnyt Venäjän kiinnostusta alueen energiatalouden kehittämiseen. Samalla Venäjä kehittää arktista aluetta yhä voimakkaammin turvallisuuspoliittisista lähtökohdista käsin.

Asiasta saatiin tuntumaa viimeksi eilen keskiviikkona, kun Putin vieraili Frans Joosefin maaksi nimetyllä Venäjän arktisella saariryhmällä. Siellä hän määräsi maansa armeijan ja turvallisuuspalvelu FSB:n turvaamaan paremmin Venäjän kansalliset intressit pohjoisilla alueilla.

Venäjä on jo aiemmin kehittänyt arktisia komentorakenteitaan, joukko-osastojaan ja tukikohtiaan. Maa on ilmoittanut avaavansa uudelleen useita neuvostoaikaisia pohjoisia lentotukikohtia sekä perustavansa uusia sotilastukikohtia Pohjoisen jäämeren saarille.

Valtavien öljy- ja kaasuvarantojensa takia arktinen alue säilyy elintärkeänä Venäjälle. Sitä korosti myös Putinin rinnalla seissyt arvovaltainen lähipiiri, joka otti vastaan Niinistöä Arkangelissa.

Putinin lisäksi myös kolme vaikutusvaltaista Sergeitä halusi tavata Arktisen neuvoston tulevan puheenjohtajamaan presidentin suljettujen ovien takana.

Rivissä seisoivat ulkoministeri Sergei Lavrov, energia- ja luonnonvaraministeri Sergei Donskoi sekä entinen puolustusministeri ja presidentin hallinnon päällikkö ja nykyisin presidentin erityisasiantuntijana ympäristöasioissa toimiva Sergei Ivanov.

Lue tästä toimittajamme analyysi Putinin ja Niinistön tapaamisesta.

Suosittelemme