HÄMEENLINNA – Olisi hyvä, jos aikuiset oppisivat hiukan enemmän kriittistä medialukutaitoa. Teidän pitäisi muistaa, että some on somea, eikä mitään oikeaa elämää, toteaa lukion toista luokkaa käyvä Nooa Hietaniemi viileästi.
Lukiolaisnuoria naurattaa, kuinka tosissaan sosiaalisessa mediassa väitellään.
– Ei sitä juupas-eipäs-keskustelua jaksa kommentoida, koska kuitenkin joutuisit valitsemaan puolesi. Jos yrität tuoda näkökulmaa siltä väliltä, se ohitetaan täysin. Sen takia en ole ikinä kommentoinut keskusteluja, koska sieltä puuttuu järkevä keskustelukulttuuri, sanoo abiturientti Oona Laitinen.
Ei sitä juupas-eipäs-keskustelua jaksa kommentoida, koska kuitenkin joutuisit valitsemaan puolesi
Oona Laitinen
Oona ja Nooa eivät syyllistä ketään somen keskustelukulttuurista, mutta muistuttavat hetken somen parrasvaloissa olevan kirjoittajalle lyhyt.
– Somen keskustelu on nopeaa, ja siinä on helppo unohtaa faktat. Keskustelun tavoite ei ole olla oikeassa, vaan löytää uusia näkökulmia ja käynnistää uusia keskusteluja. Kannattaa käyttää oma hetkensä viisaasti, neuvoo Oona Laitinen.
Facebook on menovinkkipalsta
Nuorten mielestä on absurdia, että iso keskustelualusta on muuttunut huutomereksi. Miten nuoret keskustelevat somessa?
– Facebookista saattaa löytyä jotain, joka linkataan kavereille ja jatketaan keskustelua pienemmässä piirissä. Vanhemmat saavat jäädä sinne rellestämään, sanoo Nooa Hietaniemi.
Nooalle Facebook on asioiden fiilistelyä, alueen tapahtumia tai kiinnostavia artisteja. Facebook ei ole alusta, jossa yrittäisi tulla nähdyksi saatikka kuulluksi.
– Facesta tulee enemmän mieleen radion menovinkit, pohtii Nooa.
Tietokirjailija tukee
Sosiaalisen median asiantuntija, tietokirjailija Harto Pönkä sanoo aikuisten toimivan sellaisissa somepalveluissa, jotka ovat hyvin julkisia ja käyttäjiä on paljon. Aikuiset ovat tottuneempia julkiseen toimintaympäristöön.
– Nuoret valitsevat pienempien piirien somealustoja, joissa ryhmän paine toimii niin että toimitaan järkevämmin ja otetaan toisia paremmin huomioon. Facebookissa on satoja kavereita ja ryhmissä tuhansia jäseniä; silloin keskustelukulttuuria ei säätele enää ryhmän tuoma paine. Ihmiset uskaltavat laukoa törkeyksiä päin naamaa, pohtii Harto Pönkä.
Tuttujen kesken on vaikeampi mennä asiattomuuksiin ja keskustelun taso on parempi. Aikuisten someraivo voi toimia nuorelle myös varoittavana esimerkkinä.
Minusta on nuorilta erittäin fiksua suojata omaa verkko- identiteettiään ja käyttää suojatumpia somepalveluja kuten WhatsAppia ja Snapchatia
Harto Pönkä
– Minusta on nuorilta erittäin fiksua suojata omaa verkko- identiteettiään ja käyttää suojatumpia somepalveluja kuten WhatsAppia ja Snapchatia. Koska nuoret ovat somessa koko ajan, mainostajat, brändit ja sisältömarkkinointi vievät tilaa tärkeimmältä, eli kavereiden kanssa olemiselta. Nuoren kannalta ne ovat vain häiriötekijä, sanoo Pönkä.
Neuvoja keski-ikäisille
Nuorille Facebookin käytto on lähinnä sosiaalisen median sivujuonne. Keski- ikäiset ja vanhemmat käyvät kerran päivässä tai muutaman kerran viikossa katsomassa mitä Facebookin maailmaan kuuluu.
– Tässä on olennainen ero; ymmärrämme sosiaalisen median niin eri tavoin. Mitä vanhemmasta sosiaalisen median käyttäjästä on kyse, sitä vähemmän hänellä on kokemusta ja taitoa keskustella somessa, sanoo Pönkä.
Keski- ikäisistä ylöspäin tarvitaan siis neuvoja somekäyttäytymiseen.
– Jokaiseen viestiin ei kannata vastata koska yleensä ei menetä mitään. Mieti, kannattaako lähteä vastaamaan sellaiseen, jonka tarkoitus on ainoastaan levittää kiivaita mielipiteitä. On uutisia, joista tunnereaktio lähtee yleensä nopeasti. Silloin kannattaa miettiä enemmän sitä, mistä uutinen on peräisin, kuin sitä kuka on oikeassa.
Ja vielä loppusanat.
– Jos tekee some-mokan ja loukkaa toista, kannattaa pyytää anteeksi. Voi sanoa, että oli väärässä, sanoo tietokirjailija Harto Pönkä.