Tutkimuksiin päästävä ajoissa, vaatii Keliakialiitto. Opettajien täydennyskoulutusta on lisättävä, vetoaa Opetusalan ammattijärjestö. WWF kehottaa puolestaan tivaamaan kuntavaaliehdokkailta, aikovatko he vastustaa kunnan metsien avohakkuita.
Viimeistään alkuvuodesta moni järjestö on julkaissut omat kuntavaalitavoitteensa ja kannustanut omiaan mukaan ehdokkaiksi.
Järjestöjen tekemä lobbaaminen on tuttua etenkin eduskunta- ja EU-vaalien yhteydestä. Nyt järjestöt ovat olleet erityisen aktiivisia myös kuntavaalien alla.
Varsinaista selvitystä asiasta ei ole tehty, mutta kuntavaaleja pitkään seuranneen Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan ilmiö on nousussa. Etenkin sosiaali- ja terveysalan, opettajien, yrittäjien järjestöt sekä eläkeläis- ja nuorisojärjestöt ovat olleet vaalien alla aktiivisia.
Julkiset kuntavaalitavoitteet ovat tyypillisimpiä vaikuttamisen keinoja. Ehdokkaisiin vedotaan myös suoremmin.
– Moni on lähtenyt teesilinjalle, Pekola-Sjöblom toteaa.
– Osa taas järjestää vaalipaneeleita, joihin on kutsuttu ehdokkaita keskustelemaan heidän teemoistaan ja sillä tavalla lobataan omia asioita ja haastetaan ehdokkaita ottamaan niihin kantaa.
Tutkimuspäällikön mielestä on kiinnostavaa, että isojen kansallisten järjestöjen lisäksi myös pienemmät ja paikalliset alajärjestöt tai ovat olleet aktiivisia.
Metsäalan asiantuntijat haluavat omiaan päättäjiksi
Esimerkiksi METO – Metsäalan asiantuntijat ry:llä on omat kuntavaalilinjauksensa. Järjestö on myös ensimmäistä kertaa kehottanut julkisesti jäseniään lähtemään ehdolle kuntavaaleihin. METO:n puheenjohtaja Håkan Nystrand on istunut kunnanvaltuustossa myös itse.
Hänen mielestään järjestö saa oman viestinsä perille tehokkaimmin niin, että sen jäsenet pääsevät kiinni vallan kahvaan itse.
– Yleensä siellä on muutama per kunnanvaltuusto ja vaaditaan rohkeutta, että pystyy niitä asioita viemään asioita eteenpäin. Ensin aika yksin, mutta toivottavasti saadaan ihmisiä mukaan siihen, Nystrand toteaa.
Metsäalan Asiantuntijat ry on metsäalan toimihenkilöiden edunvalvontajärjestö, jolla on Suomessa 8000 jäsentä. Sen tavoitteina on edistää oman ammattikunnan eli biotalouden asioita.
Nystrand rohkaisi jäseniä ehdolle jo syksyisessä blogikirjoituksessaan. Sen viesti oli, että jos mielii ehdolle tuleviin maakuntavaaleihin, kannattaa olla näkyvästi esillä jo nyt.
– Tämä meni koko jäsenistön tietoon monella tavalla. Se oli lähtölaukaus ja suora kehotus koko jäsenistölle.
Järjestöllä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten se on onnistunut haalimaan jäseniään ehdolle. Nystrand arvioi, että valtuustoihin pyrkii noin pari sataa jäsentä.
– Meillä on kiinteämpi yhteys noin sataan henkilöön, jotka ovat olleet meihin suoraan yhteydessä ja pyytäneet aineistoa meidän linjauksistamme.
Järjestö ei ota kantaa puoleisiin
Kuntavaalikampanjoinnin aikana METO on lähettänyt jäsenilleen kuntavaalilinjaukset ja ollut osaan ehdokkaista yhteydessä sähköisesti. Muunlaista toimintaa, esimerkiksi yhteisiä tilaisuuksia, ei ole ollut.
Nystrandin mukaan ideaa aiotaan jalostaa ennen maakuntavaaleja.
– Olemme saaneet kiitosta jäsenistöltä ja ehdokkailta, eli tästä on tullut hyvää kokemusta.
Toiset pitävät koulutuskysymyksiä tärkeitä, osa taas ajaa vanhuskysymyksiä ja joku varhaiskasvatuksen maksuttomuutta.
Marianne Pekola-Sjöblom
Nystrand arvelee, että jäseniä kannustetaan ehdolle muissakin järjestöissä, mutta julkinen toimintatapa on harvinaisempi.
– Monessa liitossa tämä tapahtuu ilman tiedotteita ja avoimempaa suhtautumista. Vaikea kuitenkaan sanoa, koska minulla ei ole kokonaiskuvaa järjestökentästä.
Metsäalan järjestö ei puutu siihen, minkä puolueen listoilta jäsen pyrkii ehdolle. Puolueettomuus on järjestölle tärkeää.
– Se on ehdottoman tärkeää. Pysymme kaukana puoluepolitiikasta ja vaikutamme joka suuntaan myös ministeriöissä ja eduskunnassa.
Lisäksi METO tukee myös paikallista lobbaamista, jota tekevät sen jäsenyhdistykset.
– Esimerkiksi Kainuussa Kainuun Sanomien Metsä-liite on ollut pitkäaikainen projekti. Se on tyypillistä meidän jäsenkunnan asioiden eteenpäin viemistä.
Tuleva sote-uudistus vaikuttaa
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom arvioi, että edessä häämöttävät uudistukset ovat antaneet lisäpontta järjestöille. Sote- ja maakuntakuntauudistus tulee todennäköisesti voimaan kesken tulevan valtuustokauden.
– Se on niin historiallisen suuri uudistus, joka koskettaa kuntalaisten peruspalveluja niin perustavanlaatuisesti, että osaltaan sen takia järjestöt ovat aktivoituneet ottamaan kantaan ja tuomaan heille tärkeitä asioita esille.
Terminä lobbaus ei ole kuntamaailmassa tuttu ainakaan pienissä kunnissa. Pikkukunnissa asiaansa ajavat järjestöt eivät välttämättä edes näe toimintaansa lobbaamisena. Pekola-Sjöblomin mukaan lobbaus voi tuoda tavalliselle kansalaiselle mieleen täyttymättömät EU-lupaukset tai suuret ja monimutkaiset prosessit, eikä sanan kaiku ole täysin neutraali.
Puhuttiin sitten lobbauksesta tai järjestön vaikuttamisyrityksistä, on merkitys suurempi isoissa, kuin pienissä kunnissa, sanoo Pekola-Sjöblom.
– Se on sitä keskeisempää, mitä suuremmasta kunnasta on kyse, eli missä on valtuustopaikoista on suurempi kilpailu ja monimutkaisempia kysymyksiä valtuustossa käsiteltävänä.
Moni kaupunginvaltuustossa istuva on myös todennäköisemmin tulevaisuudessa ehdolla myös maakuntavaltuustoihin ja eduskuntaan.
– Se varmaan osaltaan vahvistaa tällaista ilmiötä, arvelee Pekola-Sjöblom.
Ehdokaskin on oman asiansa lobbaaja
Järjestövaikuttamista kuntavaaleissa ei ole juurikaan tutkittu. Siksi on vaikea arvioida, kuinka hyvin lobbaajien viestit tavoittavat ja vakuuttavat kuntavaaliehdokkaita.
– Näistä asioista kirjoitetaan paljon lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja netissä, eli jos tietoa hakeaa, sieltä myös löytyy niitä tavoitteita, mutta pienemmissä kunnissa tämä ei välttämättä ole niin relevantti kysymys, pohtii Pekola-Sjöblom.
Pysymme kaukana puoluepolitiikasta ja vaikutamme joka suuntaan myös ministeriöissä ja eduskunnassa.
Håkan Nystrand
Pekola-Sjöblom suhtautuu luottavaisesti siihen, että päättäjiksi pyrkivät osaavat punnita kriittisesti omia näkemyksiään lobbaajien ristitulessa. Ovathan puolueet ja ehdokkaat lobbaajia itsekin.
– On aika tavallista, että kuntavaaliehdokkaat ovat olleet jonkin paikallisen järjestön tai yhdistyksen jäsenenä. Varmasti suurimmalla osalla ehdokkaista on itselleen sydäntä lähellä olevia kysymyksiä, joita haluaa omassa kampanjassaan ja valtuustotyössä ajaa.
– Toiset pitävät koulutuskysymyksiä tärkeitä, osa taas ajaa vanhuskysymyksiä ja joku varhaiskasvatuksen maksuttomuutta. Nämä ovat kaikki tavallaan lobbauskysymyksiä.
