Jos lähimaastossasi on metsää, sinne kannattaa suunnata. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista.
– Luontohyödyt syntyvät tiedostamatta. Luonto vaikuttaa tavalla tai toisella ihmisiin, mutta vaikutuksen voimakkuus on erilainen. Toki turvallisuuden tunne on hyvin tärkeä, ettei metsä esimerkiksi pelota, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Metsän myönteiset vaikutukset näkyvät jo viidessätoista minuutissa, pitkään metsän terveyshyötyjä tutkinut Liisa Tyrväinen kertoo. Mitä pidempään metsässä viihtyy, sitä selvempiä vaikutukset kuitenkin ovat.
Luonnossa oleskelun vaikutuksia sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon on alettu painottaa entistä enemmän, kun tutkimustietoa on kertynyt lisää. Parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa selvitetään, millainen metsä toimisi Suomessa terveysmetsänä eli ympäristönä, josta kävijät nappaisivat itselleen myönteisiä vaikutuksia mahdollisimman hyvin.
– Mitä isompi, hiljaisempi ja rauhallisempi alue, puhtaampi ilma ja rauhan tuntu metsässä on, sitä tehokkaampi ympäristö on tässä tarkoituksessa, Liisa Tyrväinen sanoo.
Esimerkiksi Sipoon terveyskeskus on järjestänyt luontokävelyitä kakkostyypin diabeetikoille ja lievästi masentuneille. Terveysmetsän idea on tullut Suomeen ulkomailta. Varsinkin Japanissa terveysmetsät ovat jo tavallisia.
"Liiku luonnossa, tuota jotain omaan ruokapöytään"
Kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtelan ja hänen kollegojensa tutkimukset puolestaan viittaavat siihen, että luontokosketuksen väheneminen on monien sairauksien lisääntymisen taustalla.
– Meidän tulisi todella nyt tajuta, että kytkeydymme luontoon paitsi kuulo- ja näköaistin kautta, myös sen kautta, mitä me syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme, Tari Haahtela sanoo.
Nopea kaupungistuminen on voinut köyhdyttää ihmisten mikrobistoa. Tämä on Haahtelan mukaan yhteydessä allergioiden, astman, diabeteksen, tulehduksellisten suolistosairauksien ja jopa Alzheimerin taudin lisääntymiseen. Ihmisen puolustusjärjestelmä voi tuottaa tulehdusreaktioita väärissä tilanteissa.
– Nyt näyttää siltä, että nyky-ympäristössä tulehduksen heittäminen peliin tapahtuu liian herkästi ja tilanteessa, jossa se ei ole tarkoituksenmukainen, Tari Haahtela sanoo.
Haahtelan mielestä luontoa pitäisi nyt tuoda lisää kaupunkiympäristöön. Jokaisen kannattaisi lisätä omaa kosketustaan luontoon. Hän antaa esimerkkejä.
– Liiku luonnossa. Tuota jotain omaan ruokapöytään ainakin kesäaikaan omalla takapihalla, terassilla, kukkaruukussa tai missä tahansa.
Terveys- ja ympäristöjärjestö aloittavat yhteiset talkoot
Myös ympäristöjärjestö WWF sekä Allergia- ja astmaliitto vaativat tällä viikolla luonnon monimuotoisuuden turvaamista kansanterveyden vuoksi. Järjestöjen mielestä nykyinen terveydenhuolto ei riitä torjumaan uusia kansansairauksia, ja siksi nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua.
– On todettu kiistatta, että luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä ja allergioiden lisääntymisellä on suora yhteys, Allergia- ja astmaliiton toimitusjohtaja Ilkka Repo sanoo.
– Ratkaisu on niinkin helppo kuin luontoaktiivisuuden lisääminen. Ei sillä kaikkia ongelmia ratkaista, mutta vahvistetaan varmasti meidän kaikkien immuunijärjestelmäämme ja sitä kautta parannetaan terveyttä, Ilkka Repo toteaa.
Järjestöt aikovat talkoovoimin hoitaa uhanalaisia perinneympäristöjä, torjua vieraskasvilajeja ja kannustaa luonnossa liikkumiseen.