Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tampere
Politiikassa on perinteisesti jaoteltu ihmisten näkemyksiä ja arvoja kahden helposti tunnistettavan ulottuvuuden avulla: konservatiivi-liberaali sekä vasemmisto-oikeisto.
Ylen kuntavaalikoneen pohjalta tehty niin sanottu faktorianalyysi kuitenkin osoittaa, että ehdokkaiden ja puolueiden näkemyksiä voidaan jaotella myös muilla tavoilla.
Uudenlaisessa jaottelussa vaalikoneen väittämistä on tutkittu ehdokkaiden kaikki vastaukset, ja niiden pohjalta on muodostettu neljä eri poliittista ulottuvuutta faktorianalyysin avulla.
– Ihmisillä on taipumus vastata saman tyyppisiin kysymyksiin samalla logiikalla. Eli he, jotka ovat yhdestä väittämästä samaa mieltä, ovat enemmän tai vähemmän samaa mieltä myös muiden samaan ulottuvuuteen kuuluvien väittämien kanssa, kiteyttää analyysin Ylelle toteuttanut kasvatuspsykologian professori Markku Niemivirta.
Niemivirta on tehnyt vastaavia analyyseja vaalikonedatasta myös aiempien vaalien yhteydessä.
Näin analyysi tehtiin
Tilastollisen analyysin avulla on siis tunnistettu kaikista vaalikoneen väittämistä sellaiset, joilla on keskinäistä riippuvuutta toisiinsa vastausten perusteella. Näin muodostui yhteensä neljä eri ulottuvuutta.
Ylläolevissa kahdessa nelikentässä ehdokkaiden vastaukset sijoittuvat akseleille pistearvon mukaan. Tämä pistearvo on määräytynyt sen mukaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä ehdokas on yhteen ulottuvuuteen liittyvien kysymysten kanssa.
– Monen puolueen kohdalla kuvassa on aikamoinen räjähdyskuvio. Se kertoo siitä, että puolueisiin mahtuu yksilöllisiä näkemyksiä. Kiinnostavaa on se, että samassa puolueessa saattaa olla ihmisiä, joiden näkemykset ovat kauempana toisistaan, kuin jonkun toisen puolueen edustajan näkemyksistä, sanoo professori Markku Niemivirta.
Ulottuvuudet on nimetty suuntaa antavasti ja yleistäen sen mukaan, millaisia vaalikoneväittämiä kuhunkin ulottuvuuteen kuului.
"Vanhoillisvasemmistolaisuus"
Tähän ulottuvuuteen valikoitui analyysin perusteella väittämiä, joissa käsiteltiin muun muassa kuntien työntekijöiden työpaikkojen säilyttämistä, joukkoliikenteen palveluita ja vanhusten palvelukotipaikkoja.
– Tässä ulottuvuudessa näkyy ikään kuin perussuomalaisten edeltäjän SMP:n henkisiä ajatuksia, jotka ovat yhteydessä myös vasemmistolaisen hyväntekemisen ajatusten kanssa. Ulottuvuus ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen, kuvailee Markku Niemivirta.
"Viherliberaalius"
Toisessa ulottuvuudessa eniten painoarvoa analyysin perusteella tuli väittämille, joissa käsiteltiin muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanottamista kunnissa, koulujen kasvisruokapäiviä ja yksityisautoilun roolia.
– Tässä ulottuvuudessa on kyse selkeästi vihreistä ja liberaaleista arvoista, sanoo Markku Niemivirta.
"Talousoikeistolaisuus"
Tähän ulottuvuuteen valikoitui analyysissa väittämiä, joissa käsiteltiin terveyspalveluiden yksityistämistä, rakentamisen sääntelyä ja esimerkiksi kirjastojen vuosimaksuja.
– Perinteisempään oikeistolaisuuteen on taipumus liittää myös konservatiivisia arvoja. Näissä väittämissä ei sitä oikeastaan näy, sanoo Markku Niemivirta.
"Kunta-aktiivisuus"
Tähän ulottuvuuteen tuli analyysissa ainoastaan kaksi väittämää. Niissä korostui kunnan suhtautuminen investointeihin. Kysymykset koskivat tonttipolitiikkaa ja urheilupaikkojen rahoitusta.
– Tässä tulee esille vahvan ja aktiivisen kunnan rooli. Analyysissa ei tule esille, että mikään puolue selkeästi edustaisi tällaista kantaa.
Tilastollinen analyysi: professori Markku Niemivirta, Oslon yliopisto. Tekniikka: Peter Sjöholm ja Linus Lång, Yle. Toimittaja: Johan Jaakkola, Yle.
Tutustu ehdokkaiden näkemyksiin tarkemmin Ylen Vaalikoneessa tai Vaaligalleriassa