Katso pohjoista taivasta -antologia heijastelee Suomen kehittymistä itsenäisyyden ja sota-aikojen kautta nykyiseksi moniarvoiseksi, moderniksi yhteiskunnaksi. Jenni Haukion mukaan runous on ollut aina tärkeä osa suomalaista kansallisidentiteettiä.
– Suomen satavuotisjuhlien lähestyessä ryhdyin pohtimaan runouden merkitystä suomalaisuudelle, Suomen itsenäistymiselle sekä kansallisaatteelle. Huomasin, että se on ollut hyvin suuri jo Kalevalasta lähtien. Tämä antologia on rakkauden- ja kunnianosoitus suomalaiselle runoudelle. Pyrin kokoamaan siihen historiamme ajalta tekstejä, jotka ovat erityisesti puhutelleet ihmisiä - niin rakastetuilta kuin uusiltakin tekijöiltä.
Antologia pursuaa kotimaisia runoklassikoita, kuten Aaro Hellaakosken Hauen laulu ja Uuno Kailaan Paljain jaloin.Tuoreempia teoksia Haukio on napannut muun muassa Tomi Kontiolta ja Vilja-Tuulia Huotariselta.
Runous on mukana jokaisessa päivässä
Idea antologiaan syntyi jo vuonna 2015. Aluksi Haukio kävi läpi oman 1000 runokirjan kokoelmansa, joista hän valitsi 700 runoa. Antologiaan päätyi lopulta huimat 367 runoja 160 runoilijalta.
– Valintojen tekeminen oli äärimmäisen hankalaa. Meillä on valtava määrä korkeatasoisia, omaäänisiä runoilijoita kaikilta vuosikymmeniltä.
Haukion omiin suosikkeihin kuuluvat muun muassa Eeva Kilpi, Hannu Salakka sekä Eeva-Liisa Manner. Nuoremmasta sukupolvesta hän mainitsee Jouni Inkalan sekä Vilja-Tuulia Huotarisen.
Jenni Haukion varhaisimmat runomuistikuvat liittyvät Eino Leinoon. Hänen äitinsä soitti kotona Vesa-Matti Loirin Leino-tulkintoja, jotka tekivät syvän vaikutuksen. Runous jäi elämään vahvasti Jenni Haukion arkeen.
– Olen elämäni aikana lukenut niin paljon runoutta, että runojen ajatukset ja mietteet tulvivat ajatuksiini ikään kuin luonnostaan. Sen lisäksi tuotan tekstejä, joita elävöitän runositaateilla. Siitä on muodostunut hyvä tapa.
Haukio on paitsi valtiotieteilijä ja Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö, myös runoilija. Häneltä on julkaistu kolme kokoelmaa.
– Viime aikoina omien runojen kirjoittaminen on jäänyt vähälle, mutta olen tottunut siihen, että elämäntilanteet vaihtelevat. Varmasti tulevaisuudessa tarjoutuu enemmän aikaa omalle runoudelle, josta en missään nimessä luovu.
Kirjallisuus voi Suomessa hyvin
Viime vuosina lasten ja nuorten lukuharrastus on vähentynyt myös Suomessa. Asia pohdituttaa Jenni Haukiota.
– Vaikka olemme tässä asiassa Euroopan kärkimaita, emme ole enää samalla tasolla kuin menneinä vuosikymmeninä.
– Kaikki lähtee kodeista ja perheistä. Koulun rooli lukemiseen kannustamisessa on merkittävä, mutta kyllähän meidän aikuisten tulee pohtia, kuinka voisimme kannustaa meitä lähellä olevia lapsia ja nuoria lukemaan enemmän ja löytämään sellaista kirjallisuutta, joka puhuttelee juuri heitä.
Haukion mukaan kirjallisuuden asema on Suomessa edelleen merkittävä ja elinvoimainen.
– Kirjallisuuden näkymät ovat täällä mielestäni ihan positiiviset. Kirjailijoita pidetään esikuvina, heitä kuunnellaan ja heiltä ammennetaan uusia ajatuksia ja ideoita. Tietenkin toivon, että ihmiset lukisivat enemmän, ja että kirjojen elinkaaret olisivat pidempiä, ja että kirjailijat voisivat elättää itsensä omalla työllään. Nythän kirjailijoiden pitää tehdä paljon kaikenlaista, jotta he tulisivat toimeen.
Tartu runokirjaan!
Jenni Haukion mielestä runous on tarkoitettu meille kaikille.
– Runouden ymmärtäminen ei edellytä erityistä kirjasivistystä, mielenlaatua tai oppineisuutta. Runosta voi nauttia kuka tahansa, jolla on ajatteleva sydän. Runo on myös erinomainen valinta syntymäpäiväkorttiin tai mihin tahansa tervehdykseen läheiselle. Runo kiteyttää kaiken oleellisen, mitä ihminen voi toiselle ihmiselle sanoa, Haukio summaa.