Äänestysprosentti Suomessa on ollut laskussa jo kolmisenkymmentä vuotta. Sekä miehet että naiset käyttävät äänioikeuttaan vähemmän kuin ennen, mutta naisten innostus ei ole laskenut yhtä jyrkästi kuin miesten.
Naisten äänestysprosentti on ollut miesten äänestysprosenttia korkeampi vuoden 1984 kuntavaaleista lähtien. Vuoden 2012 kuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 59,8, kun taas miehet äänestivät viime kuntavaaleissa 56,7 prosentin vilkkaudella.
Äänestämistä on tutkittu sukupuolen mukaan hyvin vähän
Syystä, miksi naiset äänestävät aktiivisemmin kuntavaaleissa kuin miehet, ei ole tarkempaa tutkimustietoa.
– Naisten äänestysaktiivisuus on vaaleissa kuin vaaleissa hiukan korkeampi kuin miehillä, se ei koske pelkästään kuntavaaleja, sanoo akatemialehtori Sari Pikkala Åbo Akademista.
Kyse ei ole suomalaisesta ilmiöstä: äänestysaktiivisuus on läntisissä demokratioissa ollut 1980-luvulta alkaen yleisesti joko vähän korkeampi kuin miehillä tai tasoissa miesten kanssa.
– Nyt jo näitten vaalien ennakkoäänien perusteella nähtiin, että naiset olivat myös nyt ennakkoäänissä aktiivisempia eli tämä trendi vaikuttaisi jatkuvan näissäkin kuntavaaleissa, arvioi tutkija Ville Pitkänen Ajatuspaja e2:sta.
Erityisasiantuntija Sinikka Mikola Kuntaliitosta arvelee äänestysinnon liittyvän koulutustasoon. Keskimäärin naisten koulutustaso on miesten koulutustasoa korkeampi ja sillä saattaa olla vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.
– Toisaalta naiset saattavat kokea monet kuntien palvelut tärkeämmäksi, koska ne koskettavat naisten arkea tiiviisti. Mutta tästä ei ole tutkittua tietoa, korostaa erikoistutkija Mikola.
Ville Pitkäsen mukaan naisten yhteiskunnallinen aktivoituminen saattaa liittyä laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, johon liittyvät naisten koulutustason nousu sekä osallistuminen työelämään.
Politiikka kiinnostaa – äänestäminen ei
Akatemiatutkija Pikkala kertoo kyselytutkimuksista, joissa on kartoitettu, miten kiinnostunut vastaaja on politiikasta. Näissä kyselyissä miehet kertovat olevansa kiinnostuneempia politiikasta kuin naiset.
– Tässäkään erot eivät toisin ole suuren suuria, myöntää akatemialehtori Pikkala.
Tutkija Ville Pitkänen Ajatuspaja e2:sta arvelee, että sukupuolten väliset erot äänestysvilkkaudessa saattavat selittyä nuorten äänestyskäyttäytymisellä. Äänestäminen innostaa yhä harvempaa nuorta miestä.
– Erityisesti alle 35-vuotiaiden nuorten miesten passiivisuus on aika suurta, kun taas nuoret naiset äänestävät selvästi aktiivisemmin.
Naiset ovat kuu, miehet aurinko
Entinen kansanedustaja ja ympäristöministeri, nykyinen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) nousi eduskuntaan 24-vuotiaana. Hän kannustaakin eri-ikäisiä naisia lähtemään politiikkaan kaikilla sen tasoilla.
– Naisia on enemmän korkeakouluissa, naiset menestyvät koulutuksessa paremmin, mutta toisaalta talouselämän ja julkisen elämän päättäjäpaikoilla miehiä on enemmän.
– Samalla tapaa politiikassa: naiset ovat aktiivisempia, äänestävät enemmän, mutta kun mennään politiikan päätöksentekopaikoille, niin siellä taas miesten määrä on isompi, Pietikäinen muistuttaa.
Europarlamentaarikko vertaakin miehiä ja naisia aurinkoon ja kuuhun.
– Naiset ovat aina helposti kuun asemassa, joka heijastaa auringon valoa. Presidentti, pääministeri, valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja on vieläkin todella usein mies – ja tasa-arvo toteutuu sitten sillä, kun naiset ovat "vara". Varapuheenjohtajia, varajohtajia, kakkos- eli kuun paikalla.
– Meidän pitäisi pitäisi saada yhtä paljon naisia ja miehiä auringon eli ykköspäätöspaikoille, hän korostaa.