Maamme ensimmäinen viittomakielinen feminismikurssi järjestettiin maalis-huhtikuun vaihteessa Helsingissä. Tätä ennen Suomessa on järjestetty muutaman kerran viittomakielisiä naisseminaareja.
Kurssilla keskusteltiin esimerkiksi siitä, millainen naisten asema oli ennen ja siitäkin, miksi kuurojen naisten historiasta on vähän tietoa.
– Keskustelimme esimerkiksi kuuluisasta valokuvaajasta Maria Hirnistä, jonka kuvia julkaistiin runsaasti kirjoissa, jonka kuuroudesta ei kerrottu. Tällaiset roolimallit olisivat meille naisille tärkeitä; esimerkit kuuroista, viittomakielisistä ja menestyneistä naisista, kertoo kursille osallistunut Pirkko Johansson Helsingistä.
Kurssilla oli ruotsalainen vierasluennoitsija Malin Kvitvaer, jonka luennot ovat suosittuja Ruotsin kuurojenyhdistyksissä. Hänen mukaansa historiasta voidaan oppia mm. se, mitä aiemmat naissukupolvet ovat saaneet aikaan.
– On tärkeää kunnioittaa menneisyyttä. Moni on sanonut, ettei ole feministi, mutta on samalla unohtanut naisten tekemiä saavutuksia. Me voimme tänä päivänä äänestää ja käydä töissä jne. Tästä voimme kiittää naisia, jotka tekivät kovaa työtä sen eteen, että meillä on tänä päivänä parempi elämä, Kvitvaer kertoo.
Feminismi on aate, jonka tavoitteena on naisetn yhteiskunnallisen aseman parantaminen ja sukupuoliroolien muuttaminen. Kyse on silti muustakin.
– Keskustelimme paljon siitäkin, ettei feminismissä ole kyse pelkästään naisasiasta, vaan yleensä vallasta ja tasa-arvosta. Voidaan katsoa kummankin sukupuolen näkökulmasta sitä, miten tasa-arvo toteutuu, Pirkko Johansson kertoo.