Kuntaliitokset herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Kuntaliitoksia on toteutettu ahkerasti 2000-luvulla ja tällä hetkellä Suomessa on 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla. Vuonna 1955 kuntia oli Valtiovarainministeriön mukaan vielä 547.
Yle Pohjanmaa kysyi, millaiset ovat sinun kokemuksesi kuntaliitoksista. Vastaajista 80 % oli sitä mieltä, että palvelut kunnassa ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Kuntaliitoksien tavoitteena on tehostaa kunnan toimintaa yhdistämällä kuntien tehtävät ja käytössä olevat rahat ja henkilöstö.
Monet kyselyyn vastanneista kokivat kuitenkin, että palvelut muuttuivat huonompaan suuntaan. Esimerkiksi koulujen lakkautukset ja terveyspalveluiden poistumiset koettiin johtuvan kuntaliitoksista.
"Terveyskeskuspalvelut melkein loppuivat, verotus nousi, vesimaksut tuplaantuivat, hulevesimaksu tuli, vaikka ei edes ole viemäriä", toteaa vastaaja kuntaliitoksesta, jossa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät yhteen 1.1.2013.
"Nastolan terveyskeskuksen vuodeosasto lopetettiin 2/2017, Kansalaisopisto Wellamo vähensi tunteja Nastolan puolella ja vähentää lisää, Lahden kaupunki harkitsee tilojen uudelleen käyttöä/myyntiä, Uudenkylän kyläkirjasto loppuu, kaupunki myy huoneiston, kouluja lopetetaan. Pyörät eivät pyöri kuin Lahteen päin, olemme vain maksajia ja Nastolan maat ja mannut siirretty Lahdelle." Nastolan ja Lahden kuntaliitos astui voimaan vuoden 2016 alussa.
"Elimäeltä on viety kaikki. Ennen vauras kunta missä kaikki palvelut. Nyt jäljellä yksi kauppa ja apteekki. Busseja ei iltaisin kulje klo 18 jälkeen, sunnuntaisin ei montaa vuoroa kulje. Teiden kunnossa pito olematonta." Elimäki liitettiin Kouvolaan vuonna 2009 yhdessä Valkealan, Anjalankosken, Jaalan ja Kuusankosken kanssa.
"Kun Toijala ensin miehitti Viialan ja sen jälkeen "Akaana" Kylmäkosken, kouluja on lopetettu, asiamiesposti lakkautettu, terveyskeskus lopetetaan, rakentamisoikeutta rajoitettu, kunnallisveroa nostettu, kiinteistöveroa nostettu. Toijala yrittää kaikin keinoin alistaa viialalaiset ja kylmäkoskelaiset ikeensä alle." Kylmäkoski liitettiin Akaaseen vuoden 2011 alussa.
Oman identiteetin muuttuminen
Kuntaliitoskeskustelut ovat usein pitkiä prosesseja. Esimerkiksi Mustasaaressa mahdollisesta kuntaliitoksesta on muodostunut "pirullinen ongelma", josta on puhuttu lähes 15 vuoden ajan. Asia nousi kunnassa keskeiseksi puheenaiheeksi myös kuntavaaleissa.
Jokaisella kaupungilla ja kunnalla on oma identiteettinsä. Kun kuntaliitos tapahtuu, muuttuu monen vastaajan mukaan myös ilmapiiri.
"Fiilis katosi", kertoo vastaaja Teisko-Tampere -kuntaliitoksesta. Vuonna 1972 Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
"Palvelut heikkenivät, talous meni huonompaan, yleinen apatia", kertoo vastaaja Valkealan, Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan ja Kuusankosken liitoksesta vuoden 2009 alussa.
Oulun yliopiston tutkijaprofessori Kaj Zimmerbauerin mukaan vanhat alueet ovat tärkeitä samastumisen kohteita. Samastuminen muuttuu hitaammin kuin aluerakenne.
Huutolaispojan rooli pienemmälle kunnalle?
Kuntarakennelain (1698/2009) mukaan kuntarakenteen kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Kunnan tulisi muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tällöin kunnalla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä.
Monissa vastauksissa korostuu suuremman kunnan valta pienempään. Eräs vastaajista kokee Vähänkyrön joutuneen huutolaispojan asemaan Vaasan kanssa tehdyssä kuntaliitoksessa.
Kyselyillä voidaan saada varsin positiiviselta näyttävä lopputulos, mutta onhan tunnettu tosiasia, että haluamansa saa, kun osaa oikein kysyä. Varsinaisen Vaasan alueelta olevat päättäjät ja virkamiehet eivät tunnu ymmärtävän maaseudun olosuhteita ja erilaisuutta. He eivät myöskään osaa käyttää maaseudun mahdollisuuksia paikallisten ja "cityläisten" hyödyksi, kyselyyn vastannut kertoo.
Vastaajan mukaan kuntaliitossopimukseen liittyvät investoinnit ovat edelleen kesken, vaikkakin positiivista ovat tietenkin terveysaseman ja vanhusten palveluasuntojen valmistuminen.
Kaupungin toimenpiteet eivät kuitenkaan edistä alueen kehittymistä. Tonttikauppa ja asuntorakentaminen ovat lähes kokonaan tyrehtyneet. Rakentaminen kaava-alueiden ulkopuolella mm. maatalouskäyttöön ei tahdo sujua. Esim. naapurissa Laihialla on täysi tohina päällä rakentamisessa, vastaaja kertoo.
Palvelut eivät ole heikentyneet vain pienillä kunnilla
Myös suuremmissa kaupungeissa voi olla huolta palveluiden huonontumisesta. Erään vastaajan mukaan kuntaliitos vaikutti negatiivisesti myös keskuskaupungin palveluihin.
"Terveyspalveluille tullut yksityinen palveluntuottaja mutta mielestäni palveluiden laatu tai saatavuus ei ole parantunut. Erityistä mielenpahaa aiheutti Töysän vaakunan säilyttäminen ja Alavuden paljon hienomman ja omalaatuisemman vaakunan syrjäyttäminen. Onneksi nimi sentään ei muuttunut Töysäksi." Töysä ja Alavus yhdistyivät 1.1.2013.
Kuntaliitoksissa houkuttimena käytettiin aikaisemmin niin sanottua porkkanarahaa. Kunnat saattoivat saada yhdistymisavustusta enimmillään 6,7 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Kunnan saamaa summaa kasvattivat myös erilliset investointituet ja valtionosuudet. Se, mihin kunta saattoi ne käyttää, ei välttämättä miellyttänyt kaikkia.
"Liittymissopimuksissa kunnat saivat porkkanarahoja ja monena vuonna talonrakennusinvestoinnit menivät niihin ja kantakaupungissa ei rakennettu mitään".
"Yhdistysavustusrahat valtiolta eivät riittäneet korjaamaan jo pahoin velkaantuneiden kuntaliitoskumppaneiden taloutta. Lisäksi kuntaliitoksen yhteydessä jotkut poliitikot lupasivat äänestäjilleen, ettei kunnan veroprosenttia nosteta kuntaliitoksen vuoksi. Talous meni kuralle, kun kunnan tulot tonttimyynnistä vähenivät, käyttömenot kasvoivat uusien asukkaiden vaatimien palvelujen myötä sekä investointitarve kasvoi. Kuntalaiset ovat jakautuneet kolmeen poteroon vieläkin, vaikka kuntaliitoksesta on jo kohta 8 vuotta." Vastaajan palaute koskeen vuoden 2009 kuntaliitosta, jossa Lemun ja Askaisten kunnat liitettiin Maskuun.
Hyviä kokemuksia löytyy
Vaikka suuri enemmistö oli sitä mieltä, että kuntaliitoksista ei välttämättä seuraa hyvää, oli kaksikymmentä prosenttia sitä mieltä, että kuntaliitos kannatti. Erityisesti porkkanarahojen tuomat hyödyt koettiin hyväksi.
"Saatiin kylälle kevyenliikenteenväylä ja koulun huoltotoimet parantuneet", toteaa vastaaja Alavuden ja Töysän kuntaliitoksesta. Töysä liittyi Alavuteen vuoden 2013 alussa.
"Palvelut paranivat ja saatiin uusi terveysasema joka on todella hieno! Viihdyn ja voin sanoa ylpeästi että Vähäkyrö on osa Vaasaa", kertoo yksi kyselyyn vastaajista. Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyvät 1.1.2013.
"Monet pitkään suunnitellut asiat nytkähtivät eteenpäin porkkanarahoilla. Nyt mietitään laajempia kokonaisuuksia, eikä nyherretä omissa pienissä ympyröissä", kertoo vastaaja Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntaliitoksesta vuonna 2009.
Se, mitkä edellä olevista kyselyn vastauksista johtuvat puhtaasti kuntaliitoksesta, on hankala arvioida. Suomen kuntaliiton raportin mukaan kuntaliitosten vaikutusten arviointi ei ole helppoa muun muassa sen vuoksi, että monet seikat kuntaliitoksessa ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja muutoksen suuruuteen.
Raportissa muistutetaan, että erittäin oleellinen ja haastava tehtävä on erottaa kuntaliitoksen vaikutukset ja muiden tekijöiden vaikutukset toisistaan. Kuntaliitoksen jälkeen on vaikea arvioida sitä, miten asiat olisivat kehittyneet siinä tapauksessa, jos liitosta ei olisikaan toteutettu.