Katso, mitä kouluruoka kunnassasi maksaa – Isot erot: halvin 1,67 ja kallein 8,28 euroa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kouluruokailun kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Oman kuntasi kouluruoan kustannukset voit katsoa jutun lopussa olevasta taulukosta.

Halvimmalla ja kalleimmalla kouluruokailulla on hintaeroa 6,61 euroa oppilasta kohden päivässä.

Vähiten rahaa perusopetuksen kouluruokailuun käytetään Vantaalla, jossa yhden oppilaan ruokailu maksaa päivässä 1,67 euroa. Eniten rahaa kuluu Puumalassa, jossa yhden oppilaan aterian hinta kohoaa 8,28 euroon.

Tiedot selviävät Opetushallituksen raportista, jossa on laskettu perusopetuksen kouluruokailun kuntakohtaiset kustannukset oppilasta kohden päivässä. Luvut ovat vuodelta 2015, sillä tuoreempia ei ole koko Suomesta vielä saatavilla.

Summaan lasketaan ruoan raaka-ainekustannusten lisäksi myös kuljetuskulut ja ruoanvalmistukseen kulunut rahamäärä, esimerkiksi keittiöhenkilökunnan palkat.

Avaa kuvien katselu

Etelä-Savossa sijaitsevassa Puumalassa kouluruokaan käytettiin vuonna 2015 rahaa 8,28 euroa oppilasta kohden. Ruokapalvelupäällikkö Irmeli Luukkosen mukaan kulut olivat viime vuonna jo hieman pienemmät, 7,92 euroa per oppilas.

2 300 asukkaan kunnan korkeisiin kouluruokakustannuksiin on yksinkertainen selitys. Kunta tarjoaa oppilailleen maksuttoman välipalan, kun esimerkiksi Turussa oppilaiden vanhemmat ostavat koululaisille maksullisia välipalakortteja. Puumalassa välipalan osuus on noin kolmannes kouluruoan kokonaiskustannuksesta.

Pelkälle lounaalle jää Puumalassa hintaa runsaat viisi euroa. Summa on edelleen korkea, kun sitä verrataan Suomen halvimpiin. Ruokapalvelupäällikön mukaan osasyy on oppilaiden vähyys. Puumalassa on vain yksi koulu, jossa on oppilaita noin 130.

– Asiakasmäärämme on vähentynyt koko ajan. Tänä vuonna Puumalassa ei ole syntynyt vielä yhtään lasta, Luukkonen kertoo.

Maksutonta kouluruokaa on tarjottu Suomessa vuodesta 1948 lähtien. Nykyisin noin 900 000 koululaista syö kouluaterian päivittäin. Opetushallituksen laskelmien mukaan kouluruokailu maksaa koko Suomessa oppilasta kohden keskimäärin 2,76 euroa päivässä. 

Näkyykö ruokaan käytetty rahamäärä sen laadussa?

– Ei se niin mene, vakuuttaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Puumalan ruokapalvelupäällikkö Irmeli Luukkonen on toista mieltä. Hän uskoo, että myös laatu näkyy hinnassa.

– Valmistamme joka aamu itse tuoresalaatit. Raaka-aineina käytämme mahdollisimman paljon kotimaista, myös talviaikaan, mikä nostaa kustannuksia. Keittopäivinä meillä on usein kaksi tuorepalavaihtoehtoa ja keittoruokien kanssa tarjotaan usein sekä leikkele että juusto. Liha- tai makkararuokien rinnalla on kaikille tarjolla kasvisvaihtoehto, Luukkonen kertoo.

Yksi kouluruokailun hintaan vaikuttavista tekijöistä on kunnan koko. Suurissa kaupungeissa kouluruoan kustannukset ovat oppilasta kohden keskimäärin pienemmät kuin pienissä kunnissa.

Suurissa kaupungeissa kouluruokaa valmistetaan yleensä keskitetysti. Koulut sijaitsevat lähempänä toisiaan kuin pienissä kunnissa, joten kuljetuskustannukset ovat pienempiä.

– Yleensä se on niin, että mitä suurempi yksikkö, sitä edullisempaa kouluruoan valmistus on, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Keskitetty ruoanvalmistus vähentää ruokapalveluhenkilöstön määrää ja sitä kautta kustannuksia.

Tämä näkyy Vantaalla. Suuressa kaupungissa etuna ovat muun muassa isot valmistuserät. Näin tuotannosta saadaan kustannustehokkaampaa.

– Ateriapalveluja tuottavat palveluntuottajat ovat tehostaneet toimintaa muun muassa elintarvikekilpailutuksilla, töiden organisoinnilla ja ruokatuotannon keskittämisellä, ostopäällikkö Sirpa Viinikari-Kauria kertoo.

Avaa kuvien katselu

Toisaalta pienikin kunta voi saada kustannukset pidettyä aisoissa. Vuonna 2015 Suomen viidenneksi halvinta kouluruokaa syötiin alle 7 000 asukkaan Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä ruokakustannus oppilasta kohden päivässä oli 1,96 euroa.

– Tämä tuli hieman yllätyksenä. Emme toimi hinta edellä, joten emme ole asiaa koskaan vertailleet. Suurin hintaan vaikuttava tekijä on henkilökuntamme, joka suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Se antaa hyvän työpanoksen, ruokapalvelupäällikkö Tanja Koski kommentoi.

Tyrnävällä on kuntatasolla linjattu, että kouluissa suositaan lähiruokaa. Seitsemän viikon kiertävään kouluruokalistaan kuuluu vähintään kaksi lähiruokapäivää ja päivittäin osa ateriasta on lähiruokaa. Kotimaisten raaka-aineiden osuus on 86 prosenttia kaikista käytetyistä elintarvikkeista.

– Olemme saaneet kumppaneiksi hyviä lähiruoan tuottajia, joten hinta on maltillinen. Alueemme lähiruoka on paljon viljatuotteita, perunaa ja juureksia, jotka ovat huomattavasti edullisempia kuin esimerkiksi tuontihedelmät, Koski kertoo.

Tyrnävällä kuluja on karsittu myös hävikkiä vähentämällä.

Opetusneuvos Marjaana Manninen muistuttaa, että kouluruoan kustannuksiin vaikuttaa jossain määrin myös ruoan menekki. Jos oppilaat eivät halua syystä tai toisesta syödä kouluruokaa, kustannukset ovat pienempiä.

– Jos kaikki oppilaat syövät hyvällä ruokahalulla, ruoan menekki on suurempi ja sitten kustannukset kasvavat, Manninen sanoo.

Avaa kuvien katselu

Uudessa kouluruokasuosituksessa suositellaan, että kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa. Kasvisruoan olisi hyvä olla päivittäin kaikkien vapaasti valittavissa. Jos tällaista vaihtoehtoa ei tarjota, suositellaan kasvisruokapäivän järjestämistä esimerkiksi kerran viikossa.

Opetusneuvos Marjaana Mannisen mukaan rahan ei pitäisi olla este suosituksen toteuttamiselle. Helsingissä vapaavalintainen kasvisruokavaihtoehto on ollut oppilaille tarjolla jo vuosia. Myös matalimpien kustannusten Vantaalla on päivittäin tarjolla vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto. Lisäksi kerran viikossa on kasvisruokapäivä, jolloin on tarjolla kahta eri kasvisruokaa. 

– Alussa saattoi tulla pieniä kustannuspiikkejä, mutta se on tasoittunut. Kun oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja, on todennäköisempää, että hän myös tulee syömään. Jos on vain yksi ruoka tarjolla, oppilas voi ottaa sitä, koska hän on nälkäinen, mutta ruokaa saattaa mennä hukkaan. Kustannus se on sekin, Manninen muistuttaa.