Keski-Aasia on noussut kansainvälisen median raporttien kohteeksi, koska sekä Tukholman, Pietarin että Turkin viimeaikaisissa väkivaltaisissa iskuissa epäillyillä on kytköksiä Keski-Aasiaan.
Uzbekistanin kansalainen Rakhmat Akilov on kuulusteluissa tunnustanut Tukholman perjantaisen terroriteon, ja käräjäoikeus määräsi hänet vangittavaksi.
Venäjän kansalainen, Kirgisiassa kasvanut uzbekki Akbar Džalilov räjäytti venäläisviranomaisten mukaan pommin Pietarin metrossa viikko sitten maanantaina.
Uzbekki Abdulkadir Masharipovia syytetään Turkin uudenvuoden yökerhoiskusta. Viime kesänä Turkin lentokentän itsemurhapommituksen epäillyt olivat myös Kirgisiasta, Uzbekistanista ja Venäjältä.
Miksi Keski-Aasiasta tulee terroristeja?
Suomessa tiistaina vieraileva Kirgisian ulkoministeri Erlan Abdyldaev sanoo Yle Uutisille, että Kirgisia tekee yhteistyötä Venäjän turvallisuusviranomaisten kanssa Pietarin iskuun liittyen.
– Me vaihdamme aktiivisesti tietoa ja autamme toisiamme. Jos Tukholman hallitus pyytää meiltä apua, tietenkin vastaamme myöntävästi, Abdyldaev toteaa tavattuaan ulkoministeri Timo Soinin Helsingissä.
Ministeriä huolestuttaa, että Keski-Aasiasta puhutaan nyt samassa yhteydessä väkivaltaisen radikalismin kanssa.
– Ei saa keinotekoisesti yhdistää ongelmakysymyksiä tiettyihin maihin, kansallisuuksiin tai uskontoihin, hän sanoo.
Hän myös korostaa, että Pietarin iskusta syytetty Akbar Džalilov ei asunut viime vuosina Kirgisiassa.
Džalilov tosiaan olikin saanut Venäjän kansalaisuuden. Hän kävi Kirgisiassa kahdeksannen koululuokan loppuun, minkä jälkeen hän jätti opinnot kesken. Vuosi oli 2010 ja Džalilovin asuinkaupunkia Ošia ravistelivat kirgiisien ja uzbekkien väliset mellakat, joissa kuoli noin neljäsataa ihmistä.
Tutkija: Rekrytointi tapahtuu Venäjällä
Jihadistiset järjestöt ovat saaneet riveihinsä lukuisia keskiaasialaisia, arvioi Svante E. Cornell, joka johtaa Tukholmassa sijaitsevaa Institute for Security and Development Policy -tutkimuskeskusta.
– Suurin osa keskiaasialaisista rekrytoidaan, kun he ovat siirtotyöläisinä Venäjällä, Cornell toteaa.
– Keskiaasialaisten syrjintä on yleistä. Heillä ei ole perhesiteitä ja perinteisiä verkostoja Venäjällä, mikä tekee heistä helpompia kohteita ääriliikkeille, Cornell jatkaa.
Tämä koskee tutkijan mukaan myös Kirgisian eteläosia, jossa Ošin kaupunki sijaitsee.
– Uzbekit ovat olleet avainkohde, koska Etelä-Kirgisiassa heitä syrjitään etnisin perustein ja Kirgisian valtion läsnäolo on hyvin heikkoa, Cornell sanoo.
Syyriasta takaisin Turkkiin, Afganistaniin ja Eurooppaan
Keskiaasialaiset linkittyvät myös Venäjän Pohjois-Kaukasian jihadistisiin ryhmiin, sillä tšetšeeneillä on ollut vahva sija terroristijärjestö Isisissä. Se johtui osin myös Venäjän turvallisuuspalveluiden taannoisesta käytännöstä päästää ääri-islamististen ryhmien jäsenet lähtemään vapaasti Venäjältä Syyriaan.
Kun Isis ja muut äärijärjestöt ovat tappiolla Syyriassa, monet keskiaasialaiset ovat palanneet Afganistaniin, Turkkiin ja jotkut myös Eurooppaan.
Cornellin mukaan väkivaltaisen islamismin juuret ulottuvat Keski-Aasiassa 1990-luvun alkuun, jolloin itäisessä Uzbekistanissa syttyi väkivaltaisuuksia ja Tadžikistanissa käytiin sisällissota. Uzbekkiradikaalit siirtyivät al-Qaidan ja Talibanin riveihin ja sitä kautta globaaliin jihadistiseen liikkeeseen. Samalla he siirtyivät Afganistaniin, Pohjois-Pakistaniin ja lopuksi Syyriaan.
Huomionarvoista Cornellin arvion mukaan on, että Keski-Aasian maat itse – Kirgisiaa lukuunottamatta– ovat onnistuneet vähentämään laajamittaista radikalisoitumista. Itsevaltaisesti hallitut maat ovat käyttäneet tässä kovia otteita.