Lauantai on usein johtajan ainoa vapaapäivä. Sunnuntaina lipsahtaa jo töiden puolelle, sillä seuraava viikko pitää valmistella.
Yle kysyi noin sadan suurimman suomalaisyrityksen johtoryhmiin kuuluvilta ihmisiltä, millaista heidän arkensa on. Vastauksista hahmottuvat sekä syyllisyyden tunteet että elämän pysyminen tasapainossa vain jokaviikkoisen tiukan suunnittelun ansiosta.
Kaikkein eniten tuloksia kuvaa yhden johtajan kiteytys:
"Rimaa hipoen mennään koko ajan."
Johtajien arki perustuu äärimmäisen kurinalaiseen aikatauluttamiseen. Usein on kiire asiasta ja paikasta toiseen. Toisaalta onnistuneella aikatauluttamisella johtajat löytävät aikaa olla perheensäkin kanssa, vaikka vuodessa olisi paljon matkapäiviä ja työ vaativaa.
Välillä työn ja perhe-elämän yhdistäminen on vastausten mukaan raskasta, toisinaan onnistuu paremmin.
Eniten johtajat tinkivät omasta ajastaan. Moni ei ehdi harrastaa niin paljon kuin haluaisi, vaikka vastausten keskiarvon mukaan aikaa harrastuksille jääkin 4–6 tuntia viikossa.
Moni joutuu unohtamaan joukkuepelit, ohjatut ryhmäliikuntatunnit tai säännölliset viikoittaiset kerhot, tunnit tai yhdistykset. Lenkkeily on suosituin harrastus, koska sitä pystyy tekemään käytännössä missä vain, milloin vain ja miten pitkään vain.
Kotona monen aika menee perheen parissa, ja itsekseen oleminen tai ystävien näkeminen arkisin on harvinaista. Yöunista tingitään usein tunti–pari. Työn ja vapaa-ajan yhdistäminen vaatii uhrauksia, kuten yksi vastanneista sanoo:
"Yhdistäminen onnistuu kohtuullisesti, kun ei käytä aikaa kavereihin."
Toimitusjohtajien ja muiden johtoryhmiin kuuluvien ihmisten välillä ei ollut suurta eroa vastauksissa. Sen sijaan eri yritysten välillä oli eroa.
Löytyi heitä, jotka tekevät aivan hulluna töitä, jopa 14 tuntia joka arkipäivä. Toisaalta osa suurimpien yhtiöiden toimitusjohtajistakin kertoi pärjäävänsä kahdeksan tunnin työpäivällä. Kyselyn vastauksissa ei selvinnyt syytä eroille.
Johtajan kiirastuli
Useiden vastausten ja taustahaastatteluiden perusteella lähes jokaisella johtajalla tulee eteen vaihe, jossa ajankäyttö ei ole enää hallinnassa. Johtajaksi oppiminen lienee sitä, että opettelee asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen, sillä töitä olisi tarjolla vaikka vuorokauden jokaiselle tunnille.
"En ole aina 'henkisesti läsnä', vaikka olenkin kotona. Työasiat pyörivät päässä."
"Olen hionut prosessia erityisesti eron jälkeen, ja se toimii normiarjessa hyvin. Poikkeukset sitten asettavat aina omat haasteensa."
"Työ saa tarvitsemansa ajan, muut osa-alueet joustavat tarvittaessa. Iän myötä kyky priorisoida on kyllä parantunut."
Kyselyssä johtajat saivat luetella vapaasti mieleen tulevia asioita, joihin heillä on tai ei ole aikaa. Seuraavat keskeisimmät asiat nousivat esiin useimmissa vastauksissa. Harva koki, että perheelle tai harrastuksille on aidosti riittävästi aikaa.
Miesjohtajan kotityöt tekee yleensä puoliso
Palkattu kotiapu, eli esimerkiksi säännöllisesti käyvä siivooja, auttaa karkeasti kolmannesta johtajia selviämään arjestaan.
Toinen kolmannes jakaa kotityöt niin, että miesjohtajan puoliso tekee suurimman osan. Suurin piirtein yhtä moni jakaa kotityöt tasan puolison kanssa.
"Koska puoliso (mies) ei ole yhtä vaativissa tehtävissä ja hänellä on joustavat työajat, hän osallistuu kotitöihin."
Perinteiset sukupuoliroolit nostavat yhä päätään vastausten kokonaisuudesta. Miesjohtaja, joka tekee suurimman osan kotitöistä itse, on kyselyn perusteella yhä harvinaisuus. Sen sijaan naisjohtajien keskuudessa on melko yleistä, että myös vastuu kotitöistä lankeaa naisen harteille.
Johtajuus on elämäntapa
Johtajan elämä on kokonaisuus, elämäntapa, jossa ei työtä ja vapaa-aikaa oikein voi perinteisellä tavalla erotella. Pitää johtaa itseään ja pitää hommat tasapainossa.
Toisaalta on pitkät työpäivät, mielenkiintoinen ja haastava työ, toisaalta oma vapaus tehdä töitä eri paikoissa ja eri tavoin nykyisillä mobiilityövälineillä.
Kyselyn perusteella yksi asia on eri tavalla kuin ennen: edustustilaisuuksia johtajilla on harvakseltaan. Useimmat johtajat viettävät iltoja bisnestilaisuuksissa vain muutaman kerran kuukaudessa tai sitäkin harvemmin, kuten yksi johtaja vastaa:
"Osallistuminen muihin kuin työhön liittyviin tilaisuuksiin on minimissä."
