TROMSSA Kuu valaisee hautausmaan. Kappelin vierestä lumen alta paljastuu käsivarsi, sitten tuntemattoman naisen ruumis. Karski ja viskistä pitävä rikosetsivä joutuu taas pyhinä töihin.
Näissä tunnelmissa norjalaiset haluavat viettää pääsiäistä, kun he suuntaavat tunturimökeilleen loman viettoon. Reppuun pakataan jännäreitä, ja monet norjalaiset ahmivat niitä kasakaupalla.
Vuonojen varsilla olevat mökit sijaitsevat kaukana toisistaan. Ympäristö on otollinen kauhukokemuksille, tietää norjalainen kirjakauppias Martin Antonsen.
– On extra pelottavaa lukea rikoskirjaa mökillä pimeässä, Antonsen tunnelmoi Pohjois-Norjan Tromssassa sijaitsevassa myymälässään.
Norjassa on parhaillaan käynnissä rikoskirjallisuuden huippusesonki, ja se näkyy selvästi myös Antonsenin Libris-kirjakaupassa. Jännitystä ja kauhua tarjoavat kirjat ovat näyttävästi esillä.
Niille on oma nimikin, påskekrim eli pääsiäisdekkarit.
– Pääsiäiseksi ostetaan todella paljon dekkareita, Antonsen sanoo.
**Antonsenin myymälässä keskeisellä **paikalla komeilee pahvinen Jo Nesbø uusine kirjoineen. Jopa norjalaisten oma dekkarikuningas, maailmalla 30 miljoonaa kirjaa myynyt Nesbø kunnioittaa siis tänä vuonna pääsiäisperinnettä.
Uusin kirja Tørst ilmestyi maaliskuun loppupuolella, juuri sopivasti pääsiäismarkkinoille. Romaanissa murhia selvittelee aiemmista kirjoista tuttu rikostutkija Harry Hole.
Eikä Nesbø ei suinkaan ainoa, joka haluaa jännitystä janoavien norjalaisten lomaseuralaiseksi.
– Kaikki, jotka aikovat vuoden mittaan kirjoittaa dekkarin, haluavat sen ulos juuri ennen pääsiäistä, kauppias Martin Antonsen kertoo.
**Pääsiäisdekkariperinne sai Norjassa **alkusysäyksen lähes sata vuotta sitten, kun rahattomat kirjailijat Nordahl Grieg ja Nils Lie pelästyttivät monet norjalaiset hengentuotteellaan.
Romaani julkaistiin vuonna 1923 pääsiäisen alla. Kirjalle oli saatu neuvokkaan sukulaismiehen avulla näkyvä mainoskampanja.
Tuolloin Aftenposten-lehden etusivulla komeili mainos kirjan nimestä: Bergenin-juna ryöstetty yöllä!
Mainosta oli vaikea erottaa lehden muista otsikoista, ja moni lukija luuli sitä oikeaksi uutiseksi. Seuraavana päivänä Aftenpostenin toimituksen ja junayhtiön pääkonttorin ympärillä parveili huolestuneita junamatkustajien sukulaisia.
Huomio oli siis taattu, ja kirjaa myytiin hyvin.
Tapauksesta lähtien norjalaiset ovat odottaneet jännitystarinoita pääsiäiseksi – ja kustantajat ovat niitä julkaisseet.
**Pääsiäisenä viltin alla on **yksinkertaisesti niin mukava jännittää, vakuuttaa myös tromssalainen Sunniva Skarheim Libris-kirjakaupassa.
– Niin kauan kuin muistan, on meillä kotona ollut aina dekkareita pääsiäisenä, hän sanoo.
Skarheim on ostamassa äidilleen pääsiäiseksi ruotsalaisdekkaria Fjällgraven, Tunturihauta. Hän itse kertoo lukevansa rikosromaaneja ympäri vuoden. Suosikkeja ovat Nesbøn Harry Hole -sarjan ohella norjalaisten dekkaristien Unni Lindellin ja Jørn Lier Horstin kirjat.
Skarheimin mielestä dekkareissa koukuttavaa on se, miten jännitys kasvaa sivu sivulta.
– On tapahtunut raaka murha. Ensin ei tiedetä, mistä on kyse. Sitten selvitetään, kuka sen teki. On vain pakko lukea eteenpäin. Ja jees, mysteeri on ratkaistu! Sunniva Skarheim eläytyy.
Pääsiäisaikaan Norjassa voi seurata myös television useita rikossarjoja, ja radiossa lähetetään jännityskuunnelmia. Tapa alkaa kuulostaa tanskalaisten hyggeksi kutsutulta rennolta nautiskelulta sillä poikkeuksella, että norjalaiset terästävät sitä jännityksellä.
**Meneillään oleva Nordic Noir -buumi **nostaa jatkuvasti uusia pohjoismaisia kirjailijoita esiin. Nesbøn ohella Norjassa menestyy joukko jännityskirjallisuuteen erikoistuneita naiskirjailijoita kuten Anne Hølt, Karin Fossum ja Unni Lindell. Kirjoissa tehdään raakoja rikoksia Pohjolan hyisissä, synkissä maisemissa.
– Myös suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia dekkareita luetaan paljon, kirjakauppias Martin Antonsen kehuu.
Mutta kauppias on vain kohtelias. Hän ei muista yhtäkään suomalaista dekkaristia nimeltä.
Muilla pohjoismailla näyttää menevän Libris-kirjakaupassa paremmin. Påskekrim-mainoslehdessä on näyttävästi esillä norjalaisten kirjailijoiden lisäksi ruotsalaisia ja norjalaisia dekkaristeja.
Lue myös:
Mikä on Britannian onnellisimpien ihmisten salaisuus? “Aurinkoa ei tarvitse hakea oluttuopista”