Virheet turvapaikkapäätöksissä lisääntyneet – perustellaan kiireellä ja kokemattomuudella

Maahanmuuttoviraston virheet ovat johtaneet siihen, että hallinto-oikeudet ovat palauttaneet alkuvuodesta neljä prosenttia turvapaikkavalituksista uudelleen käsiteltäväksi. Virheellisten päätösten määrä nousi tuntuvasti jo viime vuonna.

Myös muilla perusteilla palautettujen ja muutettujen päätösten määrä on kasvanut.

Kokenut asianajaja ja Maahanmuuttovirasto ovat osin eri mieltä siitä, miksi virheellisenä palautettavien päätösten määrä osuus on kasvanut. Yksi valitus ja oikeuden päätös voi koskea yhtä tai useampaa ihmistä, esimerkiksi perhettä.

Avaa kuvien katselu

Vuodesta 2005 lähtien oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden hoitoon perehtynyt asianajaja Ville Punto sanoo, että Maahanmuuttoviraston päätösten taso heikkeni viime kesänä.

Esimerkiksi hakijan kaikkia asiakirjoja ei Punton mukaan käyty läpi eikä käännätetty. Punton mukaan huomiota herättävää on myös ollut se, että päätöksissä on ollut sisäisiä ristiriitoja, jotka juridisesta näkökulmasta vaikuttavat hyvin oudoilta.

Hän sanoo, että irakilaisten päätöksissä on viitattu maatietoraportteihin, joissa kuvataan esimerkiksi sunnien tilanteita Bagdadissa: millä tavalla shiialaiset militantit sunneihin suhtautuvat, ja miten heitä kohtelevat. Migri on tehnyt keväällä 2015 tästä kattavan raportin. 

– Päätöksessä viitataan siihen, että sunneihin kohdistetaan iskuja summittaisesti ja erityisesti sunnimiehet on vaarassa, ja että viranomaiset ei juurikaan suojele. Siitä huolimatta päätös on kielteinen. Katsotaan, että sunnit eivät sinänsä ole vaarassa, joka tuntuu maatiedon valossa epäjohdonmukaiselta.

Yksi paraatiesimerkki on Punton mukaan turvapaikanhakija Irakista, joka kertoi, että hänet oli kidnapattu ja hänestä oli vaadittu lunnaita. Hän oli perheestä, jolla oli menestyvää liiketoimintaa.

– Maahanmuuttovirasto uskoi, että näin on käynyt, mutta totesi, että tämä ei liity henkilökohtaisesti hakijaan vaan perheen liiketoimintaan. Eli henkilön kidnappaus ja lunnaiden vaatiminen ei liity henkilökohtaisesti hakijaan. Kuulostaa arkijärjelläkin suhteellisen mielettömältä väitteeltä.

– Vaikka olisi todettu, että kotialueellaan on vaarassa, niin todetaan, että voisi siirtyä sunnienemmistöiseen kaupunginosaan, joka saattaa olla viiden kilometrin päässä. Mikä taas ajatuksena tuntuu erikoiselta.

– Jos esimerkiksi Helsingissä joutuu Eirassa vainotuksi, niin menee sitten Malmille. Tuntuu erikoiselta, että pystyisi välttämään väkivallan kaupungin sisällä muuttamalla toiseen paikkaan.

Punton mukaan muuttaminen Irakissa ei ole niin yksinkertaista, että tavarat pakataan muuttoautoon ja lähdetään matkaan. Esimerkiksi shiia-alueella aikaisemmin asuneita sunneja ei välttämättä haluta sunnialueille asumaan, koska heihin kohdistuu epäluuloja. Heitä voidaan epäillä esimerkiksi vakoojiksi.

Punto on vakuuttunut siitä, että virheiden syynä ei ole ollut pelkästään kiire ja uusien työntekijöitä palkkaaminen.

– Päätöksistä ilmenee, että kyse on siitä, että on haluttu ja on pitänyt tehdä kielteinen päätös. Eli jonkinlaista ohjausta on tullut, että irakilaisille hakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä. Miksei muillekin kansallisuuksille.

– Vaikka Maahanmuuttovirasto kieltääkin poliittisen ohjauksen, niin kyllä se minun mielestäni aika selvästi päätöksistä näkyy, että on pitänyt tehdä kielteinen päätös ja perusteet on sen pohjalta laadittu. Onhan julkisuudessakin esitetty, että pitää kiristää irakilaisten turvapaikan saantia. Sen ovat poliitikot sanoneet julkisestikin.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Tirsa Forssellin mielestä on ymmärrettävää, että hallinto-oikeudessa käsitellyistä päätöksistä löytyy aiempaa enemmän virheitä.

Yksi syy tähän on hänen mielestään se, että hallinto-oikeudet käsittelevät yhä vuoden 2016 päätöksiä, joissa on samanlaisia virheitä. Ne näkyvät nyt viiveellä.

Forssell myöntää, että Punto on oikeassa siinä, että jossakin tapauksissa maatietoa on sovellettu väärin, asioita ei ole selvitelty riittävästi ja päätökset palautuvat takaisin menettelyvirheinä.

Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa Suomeen tuli paljon afganistanilaisia turvapaikanhakijoita, jotka olivat aiemmin asuneet Iranissa. He olivat syntyneet Afganistanissa, mutta eivät lapsuusvuosien jälkeen olleet siellä asuneet.

– Kansainvälinen suojelu tutkitaan suhteessa kotimaahan. Migri tarkasteli kansainvälistä suojelua suhteessa rauhallisiin alueisiin, eli tiettyä aluetta ei yksilöity. Siksi hallinto-oikeus katsoi, että kansainvälisen suojelun tarve pitää tutkia suhteessa tiettyyn alueeseen.

Forssellin mukaan tämän vuoksi päätöksiä palautuu edelleen menettelyvirheenä. Forssellin mielestä päätösten tekeminen tilanteessa, jossa maahan tuli 32 000 turvapaikanhakijaa, oli haasteellista. Päätöksiä tehtiin kiireellä ja samaan aikaan palkattiin ja perehdytettiin yli 400 uutta turvapaikka-asioita käsittelevää ylitarkastajaa.

Forssellin mielestä tilanne on nyt erilainen, koska kaikki ovat olleet töissä vähintään vuoden, ja ammattitaito on karttunut. Hän myöntää, että paineita tulee monesta suunnasta.

– Tietenkin ulkomaalaispolitiikka näkyy lain muutoksissa. Niitähän me sovelletaan. Painetta tulee julkisuudesta, mediasta, eri ääriryhmistä, oppositiosta, hallituksesta. Mikä on sitten poliittinen painostus, siihen on hyvin vaikea vastata. En ole itse kokenut sitä. Kaikki tarkastajat ovat myös yksilöitä, jotkut kokevat sen varmaan raskaampana kuin toiset.