Kuntavaaleista on vasta selvitty, mutta puolueiden on jo valmistauduttava seuraaviin vaaleihin. Mikäli sote-uudistus etenee aikataulussa, ovat maakuntavaalit edessä jo tammikuussa.
Jos maakuntavaaleissa äänet jakautuisivat samalla tavalla kuin kuntavaaleissa, näyttää tulevien maakuntavaltuustojen suurimpien puolueiden mukaan jaettu kartta keskustanvihreältä. Maakuntia on kaikkiaan 18, ja niistä puolessa isännän ääntä käyttäisi maakuntauudistusta voimakkaasti ajanut keskusta. SDP olisi suurin puolue viidessä maakunnassa, kokoomus kahdessa ja RKP yhdessä. Pirkanmaalla kokoomus ja SDP jakaisivat suurimman puolueen paikan, ja molemmilla puolueilla olisi maakuntavaltuustossa 19 edustajaa.
Kuntaliiton Ylen pyynnöstä tekemän laskelman mukaan keskustalla olisi tulevissa maakuntavaltuustoissa paikkoja kaikkiaan 291. Seuraavaksi tulisi SDP, jolle paikkoja riittäisi 252. Kolmantena olisi kokoomus 226 paikalla.
Kokoomuksen asema olisi maakuntahallinnossa kuitenkin vahvempi kuin paikkamäärästä voisi päätellä, arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.
– Kaikkein vahvin haastaja keskustalle ei ole välttämättä SDP, joka on toiseksi suurin puolue maakuntavaaleissa tämän laskelman mukaan, vaan ennemminkin kokoomus, Vuorelma sanoo.
Tätä Vuorelma perustelee kokoomuksen vahvalla asemalla Suomen väekkäimmissä maakunnissa. Kokoomus on ykkönen Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä jakamassa Pirkanmaan herruutta SDP:n kanssa.
Kaupunkien merkitys pienenee
Vuorelman mukaan maakuntavaaleissa kaupunkien merkitys tulee todennäköisesti olemaan ympäryskuntia vähäisempi, mikä suosii keskustaa ja painaa esimerkiksi vihreitä.
– Vihreiden huima vaalivoitto näissä kuntavaaleissa sulaisi maakuntavaaleissa. Esimerkiksi Jyväskylässä vihreät voitti vaalit, mutta Keski-Suomen maakunnassa vihreät olisi vasta neljäntenä, Vuorelma sanoo.
Myös muilla puolueilla olisi vaikeuksia saada edustajia maakuntavaltuustoihin kuntavaalituloksen perusteella. Esimerkiksi vasemmistoliitto jäisi Kuntaliiton laskelmien mukaan ilman yhtään paikkaa Etelä-Karjalan maakunnassa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ei usko, että pienten puolueiden aseman heikkeneminen maakuntavaaleissa olisi itsestäänselvyys.
– Tämä kaikki riippuu siitä, minkälainen ehdokasasettelu on, miten ehdokkaita saadaan eri puolilta maakuntia ja kuinka aktiivisesti kansalaiset lähtevät äänestämään. Kuntavaalitulokset antavat suuntaa, mutta en tekisi niiden pohjalta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Pekola-Sjöblom sanoo.
Kansalaisten saaminen uurnille on ollut perinteisesti vaikeaa kuntavaaleissa. Helppoa ei tule olemaan maakuntavaaleissakaan, joissa täysin uudesta hallinnon tasosta äänestetään ensimmäistä kertaa. Ihmisten pitäisi ennen äänestämistä tietää, mistä maakunnissa ylipäätään on kyse.
– Tulee olemaan kova työ saada informaatiota uusista maakunnista ja niiden tehtävistä jaettua ihmisille. Presidentinvaalit varmaan antavat vauhtia maakuntavaaleissa äänestämiselle, mutta työtä riittää, Pekola-Sjöblom sanoo.
Ensimmäisissä maakuntavaaleissa kansalaisia yritetään innostaa lähtemään uurnille järjestämällä ne presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018. Jatkossa maakuntavaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa.