SAVONLINNA Mehiläisten talviset kissanpäivät ovat ohi Etelä-Savossa, tuumailee Kyösti Pitkänen luomuhunajaa Kerimäellä tuottavasta Kerimesi Oy:stä. Mies asetteli mehiläispesiä aurinkoiseen rinnepaikkaan Savonlinnan kupeessa keskiviikkona.
– Talvi on kulunut kellarissa suojassa talitiaisilta ja myyriltä. Nyt ne pääsevät puhdistuslennolle, eli tyhjentämään vatsansa talven jäljiltä.
Saman tien hunajasatoa ei kuitenkaan kannata odottaa.
– Parin viikon kuluttua hunajaa alkaa kertyä pesiin. Ensimmäinen sato menee kuitenkin pesän omiin tarpeisiin. Myytäväksi asti hunajaa alkaa tulla juhannuksen alla.
Pitkänen pistää riviin viisi pesää, ja kuhina pesäluukulla alkaa saman tien.
– Samaan tarhaan laitetaan yleensä kuudesta kymmeneen pesään ja tarhoilla on oltava väliä kolme kilometriä. Jos pesiä ja tarhoja on liian tiheässä, mehiläisiltä loppuu ruoka ja myös pölytettävä.
Pajua ja voikukkaa
Kevät on myöhässä, sanoo Pitkänen yli 40 vuoden mehiläistarhurin kokemuksella.
– Sato-odotukset olisi helpompi kertoa kesän jälkeen. Laskennallisesti nyt pitäisi tulla parempi vuosi kolmen heikomman hunajavuoden jälkeen. Jos metsävadelman kukkiessa on lämmintä ja kosteaa, sadosta on tulossa hyvä.
Pesät ovat laajalla alueella ja hunaja kerätään viikon välein. Esimerkiksi näin kevään kylmillä mehiläisiä voi joutua syöttämään.
Kyösti Pitkänen
Pesät on nyt asetettu aurinkoiseen rinnepaikkaan, sen näkee tottumatonkin silmä. Paikan valinnassa on ollut kuitenkin muitakin vaikuttavia tekijöitä.
– Tarhat on asetettu pajujen ja voikukkien lähelle. Ne kukkivat mesikasveista ensimmäisinä, joten mehiläisillä on lyhyt työmatka.
Hoitaminen käy työstä
Kerimesi kerää tänä kesänä hunajaa 60 pesästä, laskee Pitkänen.
– Moni luulee, että pesät vain tuodaan tänne ja käydään keräämässä hunajat pois syksyllä. Käytännössä pesät ovat laajalla alueella ja hunaja kerätään viikon välein. Esimerkiksi näin kevään kylmillä mehiläisiä voi joutua syöttämään.
Jos mehiläisiä huitoo,ne voivat tuntea itsensä uhatuksi ja silloin ne kyllä pistävät.
Kyösti Pitkänen
Pitkänen asettelee pesiä paikalleen pipo päässään kun taas työkaveri on suojattu kiireestä kantapäähän. 45 vuoden kokemuksen tulostako?
– Mehiläiset eivät taida minua tuntea, mutta minä tunnen ne. Vaaleat vaatteet päällä ja kädet taskuun, hosuminen ei kannata. Jos mehiläisiä huitoo,ne voivat tuntea itsensä uhatuksi ja silloin ne kyllä pistävät, hymyilee Pitkänen..