Peräti 54 prosenttia Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastanneista pitää terrori-iskua Suomeen seuraavan vuoden sisällä joko erittäin tai melko todennäköisenä.
Tutkimukseen vastasi 1002 ihmistä ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.
Jo aiemmin Ylen teettämässä kyselyssä kävi ilmi, että huhtikuinen isku Tukholman keskustassa lisäsi suomalaisten väkivallan ja terrorismin pelkoa. Terroriteon todennäköisyyden kasvusta uutisoitiin joulukuun MOT-ohjelmassa.
– Kyllä sitä miettii pienten lasten kanssa, että mihin uskaltaa enää lähteä, toteaa Niina Laurenti Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
– Toki missä päin maailmaa tahansa joku epätasapainoinen yksilö voisi periaatteessa jotain tehdä, mutta en itse pelkää asiaa mitenkään, tuumaa Lassi Laamanen.
– En ehkä itse vetäisi rastia ihan noin todennäköiseen ruutuun, mutta toki kaikki mahdollista on.
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-projektin johtaja ja terrorismin asiantuntija Hussein Al-Taee ymmärtää kyselyyn vastanneiden huolen.
– Tässä on ollut viime aikoina iskuja Suomen ympärillä sekä Pietarissa että Tukholmassa. Todellisuudessa tilanne Suomessa on hieman toisenlainen kuin näissä muissa maissa ja kaupungeissa. Toki riski on mahdollinen ja se on kasvanut viime aikoina, kun otetaan huomioon kuinka monia seurattavia Suomessakin on, Al-Taee sanoo.
– Niiden ihmisten määrä, jotka ovat potentiaalisia iskun tekijöitä, on paljon pienempi kuin muualla. Toinen asia, joka erottaa Suomen on, että täällä on valmistauduttu todella paljon paremmin kuin toisaalla.
Viranomaiset saavat luottamuksen
Vaikka iskut ovat selvästi saaneet suomalaisia varpailleen, luottamus viranomaisiin ja hallitukseen on pysynyt jokseenkin hyvänä. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia uskoi, että mahdollisen iskun estämiseen on valmistauduttu joko erittäin hyvin tai melko hyvin.
Kuitenkin 28 prosenttia piti valmistautumista joko melko huonona tai erittäin huonona. Perussuomalaisia äänestävistä liki joka viides piti valmistautumista erittäin huonona.
Hussein Al-Taeen mukaan lainsäädännön päivittäminen ja lisäresurssit olisivat tärkeitä, jotta tiedustelu saadaan ajan tasalle. Tällä hetkellä Suojelupoliisi ei voi hankkia tietoa ulkomailla, vaikka konfliktialueilla on huomattava joukko ihmisiä.
– Vierastaistelijoiden suunnitelmat pitäisi kyetä havaitsemaan siellä, missä he ovat tällä hetkellä ennen kuin palaavat kohti Suomea tai Pohjolaa, Al-Taee toteaa.
– Tässä suhteessa resurssien lisääminen nimenomaan tiedustelun ja puolustuksen suuntaan on tärkeää.
Pehmeitä ja kovia keinoja
Miten sitten terroriuhan voisi estää? Vastanneista 50 prosenttia painottaisi niin sanottuja pehmeitä keinoja eli syrjäytymisen vastaista työtä ja tehokasta kotouttamispolitiikkaa.
Toisaalta 40 prosenttia luottaa koviin keinoihin, kuten maahanmuuttopolitiiikan tiukentamiseen ja rangaistusten koventamiseen. Kovan linjan kannattajia on perussuomalaisten äänestäjistä jopa 90 prosenttia.
Al-Taeen näkemys on, että kumpiakin tarvitaan.
– Pitkällä tähtäimellä pehmeät keinot tuottavat parempaa tulosta. Samanaikaisesti kovat keinot on myöskin tärkeitä. Sillä tavoin annetaan tietynlaisia varoituksia siitä, että jos ylitetään joitain rajoja, niin valtiovalta kykenee myöskin vahvoihin reaktioihin.
Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema
