Diakonissalaitos perustelee ehdotustaan tilapäisistä oleskeluluvista sillä, että tällä tavoin paperittomat olisivat viranomaisten tiedossa, he säilyisivät peruspalvelujen piirissä, ja heillä olisi mahdollisuus elättää itsensä työnteolla.
Suomi myönsi aiemmin tilapäisiä oleskelulupia sellaisille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joiden maasta poistaminen ei viranomaistoimin onnistunut.
– Sillä tavalla ei olisi laittomasti maassa olevien ryhmää, vaan olisi selkeä turvaverkko niille, joille väliaikainen oleskelulupa olisi voimassa. Monenlaisten asioiden hoitaminen helpottuisi luvan myötä, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin.
Tilapäisten oleskelulupien antaminen ei kuitenkaan ole sisäministeriön harkinnassa. Tilapäisten oleskelulupien myöntäminen lopetettiin lakimuutoksella 2015. Muutoksella haluttiin ohjata ihmisiä vapaaehtoisen paluun piiriin, ja tällä tavoin vähentää maasta poistamisen kustannuksia.
Eikö tilapäisten oleskelulupien myöntäminen ikään kuin mitätöisi annetut kielteiset turvapäätökset?
– En tarkoita, että kaikille (palaamista vastustaville) pitäisi antaa oleskelulupa. Tilanteita pitäisi voida katsoa yksilöllisesti. Nyt herää se huoli, että ovatko kaikki kielteiset päätökset oikeita? Mitä jos lähetämme ihmisiä kuolemaan, sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen.
Ehdotus on yksi toimenpiteistä, joilla Diakonissalaitos haluaa parantaa Suomen paperittomien asemaa. Muita ehdotuksia on esimerkiksi paperittomille tarjottavien palvelujen uudistaminen niin, että yöllinen hätämajoitus, ruoka-apu ja neuvonta saataisiin kaikki samalta luukulta. Esimerkiksi Helsingissä palvelut sijaitsevat useiden kilometrien päässä toisistaan.
Toimeentulotukea ei juuri heru, mutta käännytettäviä ei näy hätämajoituksessa
Diakonissalaitos on kerännyt tietoa paperittomien ongelmista Suojattomat-hankkeensa kautta.
Hankkeen pohjalta laaditussa raportissa nostetaan esiin monia huolenaiheita, kuten paperittomien kasvanut epäluottamus virkavaltaa kohtaan. Vuonna 2015 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat ovat pettyneitä saamiinsa kielteisiin turvapaikkapäätöksiin, sekä pakkopalautuksiin.
"Paperittomien ajautuminen itsetuhoisuuteen, ongelmakäyttäytymiseen, päihdeongelmiin tai radikalisoitumiseen on vakavasti otettava riski sekä paperittomien itsensä että suomalaisen yhteiskunnan kannalta", raportissa todetaan.
Raportin perusteella pääkaupunkiseudun paperittomat saavat niukasti apua kunnilta. Esimerkiksi keväällä kaikki Kelalta toimeentulotukea hakeneet paperittomat saivat ensin kielteisen toimeentulotukipäätöksen, jonka jälkeen heidät ohjattiin hakemaan tilapäistä toimeentulotukea kaupungilta. Tuen suuruus oli hankkeessa tavoitettujen paperittomien keskuudessa parhaimmillaan 90 euroa kahdessa viikossa.
Tästä huolimatta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita paperittomia on majoittunut toistaiseksi vähän Helsingin hätämajoitustiloissa. Diakonissalaitos arvelee tämän johtuvan siitä, että henkilöillä on Suomessa verkostot, joiden avulla he voivat majoittua esimerkiksi ystäviensä asunnoissa hätämajoitustilojen sijaan.
Osin tämän pohjalta Diakonissalaitos arvioikin, että kaikki kielteisen päätöksen saaneet eivät tule poistumaan Suomesta vapaaehtoisesti, vaikka hallitus heitä tähän ohjaakin. "Joka tapauksessa Suomeen tulee jäämään joukko uuspaperittomia, jotka eivät poistu vapaaehtoisesti, eikä heitä pystytä viranomaistoimin poistamaan maasta", raportissa sanotaan.
– Mutta se on vain arviota, Helsingin seurakuntayhtymän Nummelin huomauttaa.
Lue myös: Faris kävelee mieluummin pakkasessa kuin palaa Irakiin – näin paperiton viettää aikaansa Suomessa
Korjaus 27.4.2017 klo 18:33: Nummelin ei ole Diakonissalaitoksen, vaan Helsingin seurakuntayhtymän johtava diakoniatyöntekijä.