PJONGJANG. Pohjois-Korea olisi valmis neuvottelemaan maansa velasta Suomelle – mikäli Suomi sitä haluaa.
Pöydän taakse istuu kolme Pohjois-Korean ulkoministeriön virkamiestä. He kaikki osaavat sujuvaa englantia, mutta haluavat nyt kommentoida vain koreaksi, koska Ylen haastattelu on uusi ja outo kokemus sekä vakava paikka virkamiehille.
Pohjois-Koreassa kukaan ei koskaan tenttaa viranomaisia kiusallisista asioista.
Aloitetaan siis velasta. Pohjois-Korea tilasi Suomesta 1970-luvulla paperikoneen ja paljon muita laitteita, jotka jäivät maksamatta. Miksi?
– Toivottavasti otatte huomioon maamme erityiset olosuhteet, Pohjois-Korean ulkoministeriön virkamies Pak Yun Sik vastaa.
– Ei pelkästään 1970-luvulla vaan myös 1980- ja 90-luvuilla me elimme hyvin vaikeita aikoja, Pak sanoo.
Pak ei selitä tarkemmin, koska hänen ei tarvitse. Muualla maailmassa tiedetään, että Pohjois-Korean keskusjohtoinen suunnitelmatalous hyytyi 70-luvun jälkeen, ja maa koki suoranaisen romahduksen kun Neuvostoliitto hajosi.
Pakin mukaan maan talous on kuitenkin nyt alkanut elpyä, eivätkä Suomen vanhat saatavat välttämättä olisi menetettyjä.
– Molempien osapuolten yhteisellä ponnistuksella tähän ongelmaan varmasti löytyy tulevaisuudessa ratkaisu, Pak sanoo.
”Neuvottelemalla yhteisymmärrykseen” veloista
Pak työskentelee Pohjois-Korean ulkoministeriön Pohjois-Euroopan yksikön päällikkönä ja on maan korkein Suomen asioita hoitava virkamies.
Yle sai harvinaisen haastattelun Pakilta maan pääkaupungissa Pjongjangissa.
Vuosikymmenten takaisista kaupoista jäi Suomen valtion kontolle reilut 26 miljoonaa euroa ja yritysten tappioiksi yli kuusi miljoonaa.
– Olen varma, että voimme päästä neuvottelemalla yhteisymmärrykseen, Pak toteaa.
Valtiontakuurahaston tuoreimman tilinpäätöksen mukaan Pohjois-Korean velkojen kirjanpitoarvo on nolla euroa, eli Suomessa niiden takaisinmaksusta ei elätellä mitään toiveita.
Myös Ruotsilla on samantapainen ongelma: Pohjois-Koreaan myytiin 1970-luvulla tuhat Volvo 144 -henkilöautoa, joita ei koskaan maksettu.
Suomen ja Pohjois-Korean kauppa kutistunut
Nykyisin Suomen ja Pohjois-Korean välinen kauppa on lähes olematonta. Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Suomesta Pohjois-Koreaan vietiin tavaraa vain 1 500 euron arvosta, ja tuonti Pohjois-Koreasta Suomeen oli arvoltaan reilut 6 000 euroa.
Vuonna 2013 Suomesta vietiin Pohjois-Koreaan satamassa tai teollisuushallissa käytettäviä ns. portaalikääntönostureita 8,5 miljoonalla eurolla, mutta muuten vuosina 2010–2015 kauppavaihtoa on kertynyt vuosittain vain kuusinumeroinen summa.
Nosturien lisäksi Suomesta on viety Pohjois-Koreaan muun muassa hammashoitoon liittyviä laitteita.
”Pohjois-Korean ydinpelote estää sodan”
Pohjois-Korean kanssa käytävää kauppaa rajoittavat kansainvälisesti sovitut pakotteet, joiden tarkoituksena on jarruttaa maan kykyä kehittää ohjuksia, ydinaseita sekä muita joukkotuhoaseita.
Yksikönpäällikkö Pak Yun Sik haluaa korostaa, että nimenomaan Pohjois-Korean ydinpelote takaa rauhan säilymisen.
– Tärkeintä on korostaa, että Pohjois-Korean ydinpelote on perustava keino sodan estämiseksi Korean niemimaalla, Pak sanoo.
Muut maat ovat eri mieltä. Pohjois-Korean vastaisia pakotteita on Suomessa täydennetty viimeksi huhtikuun alussa.
Pakotteiden mukaan kiellettyä on ennen kaikkea sellaisten tuotteiden ja materiaalien vienti, joita voitaisiin hyödyntää Pohjois-Korean aseohjelmissa.
Lisäksi Pohjois-Korean johtoa on yritetty painostaa kieltämällä muun muassa ylellisyystuotteiden, kullan ja jalometallien kauppa sekä monet rahoitusalan palvelut.
Pakotteiden seurauksena Pohjois-Korea on panostanut entistä voimakkaammin omavaraisuuteen kaikilla tuotannonaloilla.
Varsinkin Yhdysvalloissa syytetään Kiinaa siitä, että Kiinan laaja kauppavaihto pönkittää Pohjois-Korean johdon asemaa. Pohjois-Korea käy ulkomaankaupastaan arviolta 90 prosenttia Kiinan kanssa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kiinan ja Pohjois-Korean välisen kaupan tilastoitu arvo oli reilut 1,1 miljardia euroa.
Pohjois-Korea valmis vuoropuheluun ihmisoikeuksista
Kaupan lisäksi Suomen muutkin suhteet Pohjois-Koreaan ovat ohuet. Suomella ja Pohjois-Korealla ei ole ollut poliittisia neuvotteluita vuoden 2005 jälkeen.
Käytännössä Suomi tunnetaan Pohjois-Koreassa nykyisin lähinnä siitä, että helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysapujärjestö Fida on kehittänyt maan terveydenhuoltoa ja perunanviljelyä vuodesta 1998 lähtien.
Yksikönpäällikkö Pak Yun Sik Pohjois-Korean ulkoministeriöstä sanoo arvostavansa Fidan työtä. Pak olisi halukas tiivistämään suhteita Suomeen muutenkin – mutta hänen mukaan asian eteneminen riippuu Suomesta.
Kysyn Pakilta, onko Pohjois-Korea valmis vuoropuheluun myös ihmisoikeuksista. Pakin mielestä ihmisoikeudet ovat Pohjois-Koreassa arvossaan, mutta hän tietää hyvin, että lännessä Pohjois-Koreaa syytetään jatkuvista ja räikeistä ihmisoikeusloukkauksista.
– Osapuolilla voi olla erilaisia mielipiteitä ihmisoikeuksista, Pak sanoo, mutta hänen mukaan niistä voidaan silti käydä vuoropuhelua.
– Ongelmana on se, että ihmisoikeuskysymystä ei pitäisi käyttää väärin poliittisessa pelissä meitä vastaan, Pak sanoo.
Pakin mukaan Pohjois-Koreassa arvostetaan sitä, että Suomi solmi diplomaattisuhteet Pohjois-Korean kanssa yhtenä ensimmäisistä länsimaista vuonna 1973.
Haastattelu harvinainen poikkeus
On hyvin poikkeuksellista, että Pohjois-Korean viranomaiset antavat ulkomaiselle medialle haastatteluita.
Pak oli valmis haastatteluun maan perustajan Kim Il-sungin syntymän vuosipäivän – jota juhlittiin Pohjois-Koreassa 15. huhtikuuta – jälkeen.
15. huhtikuuta on Pohjois-Koreassa vuoden tärkein juhlapäivä ja se on nimetty auringon päiväksi. Yle oli mukana kansainvälisessä toimittajaryhmässä, joka pääsi Pjongjangiin seuraamaan sotilasparaatia ja muita juhlaviikonlopun tapahtumia.
Pak suostui haastatteluun ilman ennakkoehtoja eikä vaatinut kysymyksiä nähtäväksi etukäteen.
Pakin johtama nelihenkinen toimisto vastaa Pohjois-Korean ulkoministeriössä Pohjoismaitten ja Brittein saarten asioiden seurannasta. Pohjois-Korealla ei ole suurlähetystöä Suomessa, mutta Suomeen liittyviä asioita hoidetaan Pohjois-Korean Tukholman-suurlähetystössä.
Pak itse ei ole käynyt Suomessa lukuun ottamatta koneen vaihtoa Helsinki-Vantaan lentokentällä, mutta hänen mukaan vierailu Suomessa olisi ”hyvin mahdollista” tulevaisuudessa.
Lue lisää Ylen kirjeenvaihtajan Mika Mäkeläisen matkasta Pohjois-Koreaan:
