Espanjan hallituksen toimet baskiseparatistien terrorijärjestön Etan aseistariisunnassa ovat herättäneet kummastusta ja arvostelua.
Muun muassa Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa Britannian hallituksen pääneuvottelijana ollut Jonathan Powell on kuvannut Espanjan asennetta "hulluudeksi". Powell oli mukana kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä luotsaamassa Etan aseriisuntaa.
Eta ilmoitti kuusi vuotta sitten aseellisen taistelunsa lopettamisesta ja huhtikuun alussa se luovutti asekätköjensä sijaintitiedot Ranskan viranomaisille.
Espanjan hallitus vastasi ilmoittamalla, että siltä oli turha odottaa vastineena myönnytyksiä Etalle. Sen sijaan Espanja kertoi odottavansa ainoastaan ilmoitusta Etan lakkauttamisesta.
Rauhanvälittäjä: Etaa ei enää olemassa aseellisena järjestönä
Rauhanvälitystyötä Espanjan ja Ranskan baskialueilla luotsannut Ram Manikkalingam kummeksuu vaatimusta Etan lakkauttamisesta.
– Eta perustettiin aseellisena järjestönä toimimaan Espanjan valtiota vastaan. Enää se ei ole aseellinen järjestö eikä se enää tee niitä tekoja, joita varten se perustettiin, Manikkalingam kuvaa puhelimessa Amsterdamista.
Manikkalingam luonnehtii Etan aseriisuntaa poikkeukselliseksi, koska Espanja ei antanut sille missään vaiheessa virallisesti tukeaan.
– Se tarkoitti, että meillä ei ollut sellaista diplomaattista tai laillista koskemattomuutta, joka olisi tehnyt työstä huomattavasti helpompaa, Manikkalingam sanoo.
Esimerkiksi Espanjan vakavimpiin rikoksiin erikoistunut tuomioistuin Audiencia Nacional kuulusteli Manikkalingamia ja tämän tiimiä vuonna 2014 sen jälkeen kun he olivat tavanneet Etan taistelijoita saadakseen näiltä tietoa aseista.
Srilankalainen Manikkalingam johtaa kansainvälistä turvallisuus- ja kriisinhallinta-asiantuntijoista koostuvaa valvontakomiteaa, joka on ohjannut Etan aseriisuntaa ja konfliktinratkaisua eteenpäin Baskimaan, Navarran ja Ranskan baskialueiden aluejohtajien tukemana.
"Kyse demokratian voitosta"
Ihmetystä on herättänyt myös Espanjan voittoa uhkuva retoriikka. Aseluovutuksen jälkeen Espanjan hallitus ei kiitellyt Etan elettä. Sen sijaan se mahtaili, että Eta oli lyöty. Aseriisuntaa oli Espanjan hallituksen mukaan vain Etan keksimä mediatemppu.
Manikkalingam ei jaa Espanjan tulkintaa.
– Kyse on demokratian, poliittisen järjestelmän ja yhteisten asioiden voitosta, jota kaikki voivat juhlia. Väkivalta on voitettu, ja Eta on hyväksynyt demokraattisessa järjestelmässä toimimisen, Manikkalingam kuvaa.
Kulissien takana Espanjan hallituksen kannat ovat tiettävästi hieman pehmenemässä. Pääministeri Mariano Rajoylla ei ole varaa hukata rauhanprosessia tukevan Baskimaan maltillisen kansallismielisen puolueen PNV:n tukea parlamentissa.
Itse aseriisuntaa Manikkalingam pitää onnistuneena. Onnistumista tuki se, että Eta ei ollut kertaakaan rikkonut yli kuusi vuotta sitten julistamaansa pysyvää tulitaukoa.
– Kun kyseessä on yksi maailman vanhimmista toiminnassa olevista aseellisista järjestöistä, epäilemättä on myös aseita, kätköjä ja ammusvarastoja, joita Etan jäsenet eivät muista tai nykyiset jäsenet eivät niistä tiedä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Eta on luovuttanut kaikki hallussaan ja tiedossaan olevat aseet, Manikkalingam sanoo.
Pelkona kapinoivan ryhmittymän erkaneminen
Espanjalaisviestimien mukaan Eta käy parhaillaan sisäistä väittelyä järjestön seuraavasta askeleesta. Pöydällä on Etan lakkauttaminen muodollisesti. Sitä varten satojen Eta-vankien olisi kuitenkin löydettävä yhteisymmärrys.
Espanjalaisviestimissä pelkona on ollut, että Espanjan konservatiivihallituksen tiukka linja saattaisi vahvistaa Etan kovan linjan kannattajia. Emojärjestöstä saattaisi lähteä omille teilleen jokin pieni tyytymättömien ryhmittymä. Manikkalingam pitää riskiä pienenä.
– Emme ole varmoja, kuinka suuri toisinajattelijoiden osuus tarkkaan ottaen on. Aikaa tulitaukoilmoituksesta aseiden luovutukseen meni kuitenkin näin monta vuotta myös, koska Eta halusi varmistua, että koko järjestö seisoisi päätöksen takana, Manikkalingam sanoo.
Manikkalingamin mukaan Eta sai apua sisäisten ristiriitojen käsittelyyn muun muassa Pohjois-Irlannin Sinn Féiniltä.
Pohjois-Irlannissa rauhanprosessi koki yhden pahimmista takaiskuistaan, kun Irlannin tasavaltalaisarmeijasta IRA:sta erkaantunut Todellinen IRA teki koko konfliktin tuhoisimman hyökkäyksen Omaghissa vuonna 1998. Isku tapahtui vain kolme kuukautta sen jälkeen kun rauhansopimus oli hyväksytty kansanäänestyksessä.
Manikkalingamin johtama, Amsterdamissa toimiva rauhanvälitysjärjestö Dialogue Advisory Group on aiemmin ollut mukana muun muassa Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa ja ratkomassa Myanmarin, Libyan ja Kongon konflikteja.
Järjestö on saanut tukea Suomen ulkoministeriöltä, ja Manikkalingam nimeää presidentti Martti Ahtisaaren mentorikseen.
Sovintotyö kesken, murhia selvittämättä
Eta (lyhenne sanoista Euskadi Ta Askatasuna, Baskimaa ja vapaus) syntyi 1950-luvulla vastarintana Espanjaa ja baskialueita kuristavalle sotilasvallalle ja se radikalisoitui nopeasti.
Historiansa aikana Eta on murhannut yli 800 ihmistä – joukossa on poliitikkoja, turvallisuusviranomaisia, tuomareita ja toimittajia. Se on terrorisoinut myös tekemällä sieppauksia ja kiristämällä rahaa yrittäjiltä taistellessaan baskialueiden itsenäisyyden puolesta. Noin 300 murhaa on yhä selvittämättä.
Ponnistelu kestävän rauhan ja sovinnon eteen on kesken.
– Kysymys on tärkeä etenkin Espanjassa, jossa suurin osa Etan murhista tapahtui. Yhteiskunnan on tultava yhteen ja käytävä läpi Etan uhrien, mutta myös Eta-vankien huolenaiheita. On tärkeää saada molemmat puolet rakentamaan yhteiskuntaa yhdessä, jotta väkivalta ei toistuisi eivätkä jakolinjat syvenisi, Manikkalingam sanoo.
Eri puolilla Espanjaa tuomiotaan istuvat Etan taistelijat ovat toivoneet parempia oloja ja siirtoa vankiloihin lähemmäksi baskialueita, jotta he olisivat lähempänä omaisiaan.