Purppurakudzu, keltamajavankaali tai pilvisutilatva – miltä jokin näistä kasveista näyttäisi omassa puutarhassasi?
Toivottavasti et innostunut ajatuksesta, koska kyseiset kasvit ovat haitallisia vieraslajeja. Niiden tuonti Suomeen on laitonta. Kasvit voivat kuitenkin tarttua ihmisten mukaan ulkomaanmatkoilta tai verkkokaupoista.
– Verkkokauppa on uusi väylä hankkia vieraskasvilajeja, mutta tuotujen kasvien määristä ei ole tietoja, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.
– Eksoottiset kasvit kiinnostavat ylipäätään ihmisiä. Niitä on helppo hankkia verkkokaupoista tai tuoda matkoilta mukanaan. Kaikki eivät tietenkään menesty, mutta osa niistä voi levitä luontoon asti, Huusela-Veistola jatkaa.
Isoin ongelma on, että ihmiset eivät tiedosta tuovansa maahan haitallisia vieraslajeja. Joko ostettujen kasvien haittoja ei tunneta tai siemenet voivat kulkeutua esimerkiksi kengänpohjassa tuliaisena ulkomaanmatkalta.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti kertoo, että tietoisuus vieraskasvilajien haitoista on kuitenkin lisääntynyt. Tämän voisi olettaa vaikuttavan haitallisten vieraslajien hankintaan.
– On todella vaikea uskoa, että joku haluaisi tahallaan tuoda jo Suomessa olevia haitallisia vieraslajeja rajan yli tai tilata niitä verkosta.
Kyse on siitä, mille lajeille on ehditty tehdä riskinarviointi ja ehditty sisällyttää luetteloihin.
Johanna Niemivuo-Lahti
Vieraslajit ovat lajeja, kuten kasveja tai eläimiä, jotka ovat levinneet luontaiselta alueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Yksi esimerkki haitallisista vieraskasvilajeista on suurikokoinen, palovammoja aiheuttava jättiputki, joka on levinnyt Suomen luonnossa.
Niemivuo-Lahti sanoo, että kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Vuoden 2012 vieraslajistrategiasta selviää, että Euroopan noin 11 000 vieraslajista 10–15 prosenttia aiheuttaa ekologisia tai taloudellisia haittoja.
Kasvit voivat karata puutarhasta
Ongelmana on, että maailmalta tilatut tai ulkomailta tuodut vieraskasvilajit voivat karata puutarhasta luontoon. Jos kasvi menestyy suomalaisessa ympäristössä, se voi pahimmillaan levitä voimakkaasti ja esimerkiksi häiritä tai syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja.
Vieraskasvilajit voivat kantaa mukanaan myös tauteja tai eliöitä, jotka ovat haitallisia alkuperäisille kasvilajeille tai viljelykasveille.
Puutarhaharrastajat ovat mielestäni vastuullisia ja puutarhayhdistykset jakavat tätä tietoa.
Aune Arffman
Osa Suomessa nykyisin leviävistä vieraskasvilajeista on tullut Suomeen aikoinaan puutarhoihin tarkoituksella koristekasveiksi tai viljelykasveiksi. Näin on käynyt esimerkiksi jättiputken tapauksessa.
– Vieraskasvit ovat levinneet luontoon puutarhakarkulaisina tai kasvijätteen mukana, sanoo erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.
Haitallisia vieraskasvilajeja on lueteltu EU:n vieraslajiluettelossa ja Suomen kansallisessa luettelossa 15. Listoja kuitenkin päivitetään jatkuvasti, eikä niissä ole kaikkia haitallisia kasveja. Suomen vuoden 2012 vieraslajistrategiassa haitallisia kasveja tunnistettiin 24 ja niiden lisäksi on vielä 28 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraskasvilajia.
Puutarhajäte tulee käsitellä tarkoin, etteivät lajit pääse sen kautta leviämään luontoon.
Johanna Niemivuo-Lahti
Todellisuudessa haitallisia vieraskasvilajeja on maailmalla useita satoja, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhansia.
– Kyse on siitä, mille lajeille on ehditty tehdä riskinarviointi ja mitkä on ehditty sisällyttää luetteloihin. Luettelot eivät ole vielä tyhjentävät, eivätkä missään vaiheessa tule olemaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.
– Pääasia on, että pyrimme priorisoimaan ainakin kansallisesti kaikista haitallisimmat kasvit luetteloon, hän jatkaa.
Lainsäädännössä (Vieraslajit.fi) säädellään tarkasti vieraslajien tuomista Suomeen. Lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön alainen vieraslajiasioiden neuvottelukunta suosittelee välttämään kasvien, siementen, hedelmien, vihannesten ja kukkien tuomista ulkomaanmatkoilta, koska niissä voi piileskellä kasvitauteja ja tuholaisia. Lisäksi vieras kasvi voi karata luontoon.
Lajien tunnistus on haastavaa tullissa
EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevien vieraslajien tuonnin valvonta on tullin vastuulla. Tulliylitarkastaja Jarkko Keskinen kertoo, että tullissa ei ole tullut vastaan yhtään tapausta, jossa olisi törmätty vieraskasvilajiin.
Haasteena on kuitenkin lajien tunnistaminen, sillä kasveja tuodaan esimerkiksi pieninä taimina tai siemeninä. Tulli tekee kuitenkin yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tunnistamisessa, jos epäilys on herännyt.
Keskinen kertoo, että EU:n ulkopuolelta tulevat postipaketit läpivalaistaan ja myös matkustajia tarkistetaan.
– Matkustajia tarkastetaan tullin oman profiloinnin ja riskianalyysin mukaisesti. Näissä tarkastuksissa valvotaan samalla kaikkien tullin valvottavaksi säädettyjen rajoitusten noudattamista, myös vieraslajien, Keskinen kertoo.
Ilmastonmuutos vaikuttaa pärjäämiseen
Miksi vieraskasvilajeja on sitten haluttu tuoda Suomeen?
Kainuun puutarhayhdistyksen pitkäaikainen jäsen Aune Arffman muistaa, että jättiputkea suunniteltiin pihoihin ja sitä pystyi ostamaan liikkeistäkin. Hän arvioi, että yhtenä syynä oli kasvin näyttävyys.
Nykyisin ulkomaisten kasvien kokeiluun kannustaa esimerkiksi kokeilunhalu ja se, että verkosta löytyy helposti tietoa kasveista. Arffman allekirjoittaa myös väitteen siitä, että tietoisuus vieraslajien haitoista on lisääntynyt.
– Puutarhaharrastajat ovat mielestäni vastuullisia ja puutarhayhdistykset jakavat tätä tietoa, Arffman sanoo.
Vieraskasvit ovat levinneet luontoon puutarhakarkulaisina tai kasvijätteen mukana
Erja Huusela-Veistola
Myös ilmastonmuutos on vaikuttanut vieraslajien menestymiseen, koska talvet ovat leudommat ja kasvukausi on pidentynyt.
Haitallisten vieraskasvilajien kanssa on tärkeä huomioida tiettyjä asioita (Vieraslajit.fi). Esimerkiksi puutarhakarkulaisia tulisi tarkkailla ja suosia haitattomaksi tiedettyjä koristekasveja ja luonnonkasveja.
– Jos omalla pihalla kasvaa haitallisia vieraslajeja, niin tulee olla erityisen tarkkana, ettei puutarhajätettä kipata suoraan esimerkiksi metsään. Jäte tulee käsitellä tarkoin, etteivät lajit pääse sen kautta leviämään luontoon, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.
Aiheesta lisää
Kasvaako tontillasi vieraslajeja? Lain koura voi iskeä kimppuusi
Itämeressä yhä enemmän vieraslajeja – vältä niiden levittämistä